lauantaina, elokuuta 27, 2011

aion syödä sen



Tomaatti oli vihreä,
peukaloni ei.

Löysin kasvimaaltani kaipaamani saaliin,
tomaatin ja vieläpä jätin sellaisen.
Esikoinen tahtoi sen mitata,
todistusaineistoa. 

Otin sisälle punastumaan,
pilkistää lupaavan värisenä jo mukien takaa kuvattuna.

Tässä jokupäivä esittelen kesäkurpitsani,
olen bongannut kaksi nakin kokoista yksilöä.
Kröhöm.

hyvä lauantai








Hyvä päivä,
ihana ilma.

Tuulettaa petejä, pyykätä.
Kutoa pihamaalla ja harjoitella lukemaan.

Leikkiä hassuja leikkejä siskon kanssa,
repiä ylikasvanutta apilaa.

Hoitaa arkiset läksyt vähemmän arkisesti.


Istua patteriradiota kuunnellen,
lehtiä selaten,
kutoen.
Kynttilänvalossa,
lämpimässä kesäyössä.


Vähän kaukana vaikka kotipihalla.
 

torstaina, elokuuta 25, 2011

pidennetty viikonloppu

Joku sellainen nyt alkoi,
leikisti ja vähän oikeesti.

Kireys ja syvä henkäys.
En vaan osaa jakautua moneen paikkaan,
samaan aikaan.
Ahdistun riipaisuista.

Sää on lepytellyt.
Valohoitoa ja lämpökääreitä.
Syyssatoa.

Takapenkkiläiset ottivat eväät mukaan,
aidanleikkuureissulle.
Tomaatteja, omenoita, päärynöitä ja luumuja.

Saunareissulle pikkuisäntä otti radion.
Suuri aarre.
Isiltä saanut kirppiskuormasta.
Yksissä tuumin päättivät veljen kanssa jotta radio ritisee liiaksi kellarissa.
Pitää ottaa kasetti.


Viisikko lauteilla,
myrskyn jälkeen pukuhuoneessa.


Äiti ottaa silmillään kuvia.
Ahmii hetkiä.
Liikuttuukin.
Tuntuu niin omalta,
tämä kaikki.
Pidennetty viikonloppu.

tiistaina, elokuuta 23, 2011

se apteekki

Jos meillä olisi pohjaton budjetti,
emme suunnittelisi uutta.
Se olisi liian vaikeaa.
Liian paljon päätettävää.
Olemme huonoja päättämään.


Me tahtoisimme sen vanhan.
Vatupassista karanneen,
maalinsa rapistaneen.


Täälläkin nitisee ja natisee.
Rapisee.
Vielä kun olisi punainen ja pidempi
tai vaikka kokoharmaa.

sunnuntaina, elokuuta 21, 2011

hääpäivä



Viikonloppu kaksin.
Harmoniaa ja hassutusta.
Hiljaisuutta ja kauneutta. 
Haaveilua ja museoitumista.
Rakkautta.

Kävimme apteekissa,
sairastuimme.
Taas tiedämme mistä haaveilemme. 

torstaina, elokuuta 18, 2011

nurkan takana

Pitää mennä nurkan taakse,
jotta näkisi arkensa tarkemmin.

Pitää kuunnella muiden arkea,
jotta havahtuu mitenkä paljon omistaa.

Välillä haukkoa henkeä,
niellä sanoja.
Hymyillä ja ymmärtää.
Pitäisi huutaa ja ravistella,
herättää näkemään.

Ei tarvitse kukkalaseja,
laajemman sydämen monikin.
Sen paljon puhutun kyvyn,
pitää kiinni hetkestä ja iloita.


Napata hymyt,
halit,
viisaat ajatukset.

On vain liian kiire,
liian monella.
Aikatauluista tehdään vankilat,
antaudutaan odottelemaan jotain tulevaa.


Sitten ku -elämä on ahdistavaa,
tai ei sovi ainakaan minulle.

maanantaina, elokuuta 15, 2011

mykkä maanantai

Neljää viljaa ja reippaita lapsia.
Syksyn ensimmäinen kerho.
Koululaisilla sama matka ja samat aikataulut.
Yhteiskävelyä.

Eskarilainen saa vielä viikon odotella,
pienin kohta kaveria vailla kotona.

Pyörähdys pestipaikalla,
tunnukset hukassa.
Josko huomenna pääsisi pidemmälle.

Kypsymistään odottelemaan jääneiden punaherukoiden keruuta,
sukkakudinta.
Rimpsujen paistoa ja luiden kaluamista.

Viiru, Puppe ja Kettu lähtivät yökylään,
ottivat pari lasta mukaan.

Vaikea lukuläksy,
tihkusade.

Puhelin ei tykännyt pesusta
tai sitten se ei viihtynyt kuivausrummussa.
Shokissa vaiko kokokuollut?

Olen ansainnut suklaateen
ja vähän suklaata.
Huomenna kukkii.

torstaina, elokuuta 11, 2011

arjessa kiinni

Kello herätti aamulla,
kankeaa totuttelua.

Illalla ei malttanut
ja yöllä piti lukea.
Kirjavapaat vuodet piti korvata heti ahmimisella,
unen kustannuksella.

Yö oli rikkonainen,
korvat pipit pienellä.
Nyt on kuuri haettu ja kolme tarraa.


Koululaiset innoissaan.
Sekin joskus katoaa?
Joskus kasvaa liian isoksi innostumaan uudesta repusta,
lenkkareista ja hupparista.
ei vielä.
Onneksi.

Kahvi on kuumaa,
unisuus pitää pintansa.
Sitä uhmaten kohta karviaisten käsittelyyn,
tiskipyörteisiin ja pyykkipölyihin.
Perunateatteriin ja patojen porinaan.

Teksti seisoo.
Pienin pyyhkii nenäänsä pinkkiin paitaani,
halii ja höpöttää.


Talo on täynnä elämää.
Hetki.
Kaikilla on paikkansa ja puuhansa.
Seesteistä. 
Yksi kyläläinen korvattu luokkakaverilla,
tasapaino lapsiluvussa.

Minä vielä matkalla arkeen.
Vai onko tämä ominaisolotila?
Vähän sinnepäin,
mutta ei kuitenkaan.

tiistaina, elokuuta 09, 2011

2 yötä myöhemmin

Sama paikka.

Lyhtyjen valo,
pimeys.
Elokuinen lämpö vaihtunut syksyiseen kuulauteen.

Käperryn pontsoni sisään.
Pitkävartiset villasukat on ihanat.
Nenänpäätä kylmettää.

Päivällä uimapukua,
paljasta varvasta ja sandaalia.
Ukkosen jyrinää ja auringon paahdetta.
Pilviä,
ropinoita, viileyttä.
Pitkähihaista ja villasukkaa,
sadetakkia ja kumisaapasta.

Iltasaunaa ja lettuja.
Väsyneet kesätankkaajat loppusuoralla.
Huomenna reppuja pakkaamaan,
ylihuomenna arki ja uudet seikkailut.

sunnuntaina, elokuuta 07, 2011

nyt

Otsalamppu otsallani.
Teltan kattoon pomppivat sadepisarat.
Lyhtyjä lammen rannalla.

Syvenevä pimeys,
elokuun lämpö läsnä.

Lapset nukkuvat,
mies nukkuu.
Asuntovaunussa ja osa tuplateltassa,
etuteltan teltassa.

Otsalamppu jotta näkisin kutoa.
Läppäri jotta radio olisi läsnä,
päivän uutiset luettuna.

Sormet siniset,
kielikin vähän.
Valtavan suuria antimia metsä tarjoilee.

Päälimmäisenä hiljaisuus.
Usein mietin yöpyväni täällä omassa seurassani,
pimeässä palaan todellisuuteen.
Näin on hyvä,
yhdessä.

pitsihuivi

Moda 4/2011, ohjenro 19
Lanka: Regia Hand-dye Effect
(70%villa, 25%polyamidi, 5%polyakryyli)
Puikot: pyöröt nro5

Ohjetta noudatin,
mukamas.
Tavoilleni uskollisena 
"ei siitä ihan samanlainen tullut kuitenkaan"

Lankaa jäi pieni pallo 100g kerästä.
Kuvat nappasin tropiikin yössä,
ennenkuin huivia vanuteltu muotoonsa mitenkään.
Värit näkyvät!

lauantaina, elokuuta 06, 2011

servetit on loppu

Kudon.
Palkkalangastani liiviä,
luulisin.
Väri on jutun juju.

Iltasella levitiin tyttösen huoneeseen maton.
Kevyt käsilaukku virkkuuni,
reilu metri halkaisijaltaan.


Vaaleanpunertava,
trikookuteesta virkattu.
Kangasaitan juhannusruusu.
Näyttää kivalta.
"mulle samanlainen, jotain eri väriä vaan"

Paripäivää sitten meille muutti uusi sohva.
En ole vielä koeistunut,
vähän silmäillyt.
Pitäisi mennä lähelle ja alkaa tekemään tuttavuutta.
Vaatisi siirtelyä,
värimaailman kartoittamista.
Näin kaukaa katsottuna,
tervetuloa uusi vanha sohva.

Poikanen tarvitsisi hyllyn,
isiltä ei löytynyt.


Ne servetitkin olisi loppu.

tiistaina, elokuuta 02, 2011

lääkintää

Ylimääräisiä tuhinoita ja yskähdyksiä lapsivahvuudessa.
Vilustutin varmaan eilen.
Vein iltapesulle lammikkoon.
Kysyivät onko Jaakon päivä jo ollut.

Nyt lääkitsen itseäni.
Suklaateetä,
loraus suklaahunajaa.
Maljallinen suklaajäätelöä.
Tuntuu jotta vähän vielä tuhisee,
jäätelöä jäi pakastimeen.