perjantaina, marraskuuta 30, 2012

sitä saa mitä tilaa

Nyt sitä on.
Aivan mahtavaa.

Yöllä tarkastin useamman kerran,
mitä pihalla lentää.
Peltikattoa testattiin.
Melkoinen myräkkä saapui riemuksemme.
Toi samalla lumipeitteen
ja ajatuksen joulusta.

Huomenna ajatuksista tekoihin.
Ainakin Hermanni saapuu,
sen aavistan.
Täällä odotetaan kovasti.
Jouluista taika-aikaa.



 
 

torstaina, marraskuuta 29, 2012

ansa laukussa

Valitsin jalkalampun.
Ehkä väliaikaisen.
Siinä oli vanha pistoke,
hän osti uuden.
Pudotin sen laukkuuni.

Kotona päätti ryhtyä hommiin.
Työnsi kätensä laukkuuni,
pärähti ruman sanan.
Lupasi olla koskematta toiste.

Bambupuikko kynnen alle,
kakspuolikas.
Salainen sukkakudin.

Lamppu näyttää nyt ihan kivalta.
Ulkona tuulee voimakkaasti.
Odotan lunta kuin lapsi.

Kaikki on vähän hujanhajan.
Kotona kirjaimellisesti.
Päässäkin.
Täälläkin.

 

maanantaina, marraskuuta 26, 2012

Boys

 Tuleva poikien huone.
Sieltä siirtyi nyt yksi neito oviaukon toiselle puolelle,
isosisko muutti jo muutama vuosi sitten.

Aikanaan huone maalattiin ajatuksella;
se on kirjaimellisesti lapsellinen.
Siellä on tyttömäisyyttä ja poikamaisuutta.
Valkoista neutralisoimassa.

Katto saa olla ennallaan.
Lattia on maalattu puulattia,
sille ei tehdä mitään.

Kun talon ostimme oli viistopuoli kylmävinttiä ja komeroa.
PorinMatin tilalla oli jykevä puuhella.
Yläkerrassa on aikanaan ollut isäntäväellä vuokralaisia.

Viimekesänä pihassamme pyörähti rouva,
joka kertoi yläkerrassamme asuneensa lapsena.
Tapaaminen jonka arvokkuuden tajusi vasta kun hän jatkoi matkaansa.
Olisi ollut niin kiva kuunnella lisää.

Hänen pikkuveljensä on syntynyt tässä huoneessa.

Nyt huonetta alkavat isännöidä meidän poikaset.
Suurin päänvaiva heillä ettei olisi liikaa lilaa enää näkyvissä.
Päädyttiin suurimman yhtenäisen seinän maalaamiseen,
harmaansininen.

Muualla tehdään muutosta sabluunan kera tai vapaalla kädellä,
äiti jo vähän aloitti.

Valtavan vaikeaa valokuvaaminen tässä hämäryydessä.
Vaikeaa oli hahmottaa maalin oikeaa sävyä seinässä.
Se näytti liian vaalealta,
kuivuttuaan ja paremmassa valossa sinisyys löytyi kuitenkin.

Ovilistoista tulee mustat.

Sitten se onkin siinä.
Sisustamista, turhien tavaroiden karsimista.
Toimivuutta ja erityisesti sitä viihtyvyyttä.





keskiviikkona, marraskuuta 21, 2012

joulupönttö


  
Eilen ja tänään.


Kävin eilen lasten kanssa maaliostoksilla.
Aloitimme entisen makuuhuoneemme muokkauksen,
mistä tulee huone kolmelle neidolle.

Huoneessa on valmiina laminaattilattia,
alla puulattia jota ei aikanaan pystytty pelastamaan.

Katto on valkoinen,
siihenkään ei kajota.

Paneelin yläosan tapetti on sekin kymmenen vuoden takaa,
saa jäädä.

Ajatuksena jotta saavat sisustaa huonetta mieleisekseen,
vaikka julisteita seiniin liiskaamalla.
Tai piirtelemällä sydämiä tahi pääkalloja.
Ei mitään sellaista remonttia,
jotta pitäisi leikin huiskeissa varoa.

Värimaailmaa yhdessä pohtivat.
Siinä on ripaus hempeyttä
ja pöntön verran räiskettä.

Keskimmäinen neiti tokaisi jotta näyttää Huvikummulta.
"kaikkia värejä eikä oikein mikään sovi yhteen"

Siitä tulee varmasti viihtyisä.
Eikä ainakaan väritön.
 

tiistaina, marraskuuta 20, 2012

puput

 Pienimies sai pupun.
Lankana Katian Merino Baby (100% merinovilla)

Heppatyttö toivoi pitkiä villasukkia.
Eilen sai jalkaansa,
pois ei ole ottanut.

Niistä tuli ihanan pitkät,
 partiokaverilla on vieläkin pidemmät.

Lanka on mielestäni "ihanan kamalaa".
Vaikeaa kuvattavaa.
Värikästä se ainakin on ja mahdottoman lämmintä.
 
Löysin langan.
Kaksi kerää romulaatikosta kirpputorilta.
Merkiltään on Rosi ja sisältö 100% villa.

Kerä per varsi ja jalkaterät jämäJannea.

sunnuntaina, marraskuuta 18, 2012

yks kaks kolme

Meidän pieni.
Täytti eilen kolme vuotta.
 
Tänään puhallettiin kynttilöitä
ja juhlittiin vierasjoukon kera.
 
Eilen syötiin prinsessaleivoksia aamupalaksi
ja sankari vietti pyjamapäivää,
nautiskeli.
 
Hän nukkui siskojensa keskellä,
yläkerrassa koko yön.
Illalla luki kirjoja ääneen,
kun toiset olisivat jo tahtoneet nukkua.
 
Hän höpöttää ja laulaa,
puuhaa ja touhuaa.
Aamusta iltaan.
 
Tässä taannoin hän käänsi sanonnan sävyn.
Mulla ei ole kuin kaksi kättä,
tapaan sanoa kiireen keskellä.
Neiti tarttui kahteen isoon koriin ja lähti alakertaan kantamaan.
Varoittelin isosta kuormasta:
"äiti, mullahan on kaks kättä"
 
Rakas kuopuksemme.

lauantaina, marraskuuta 17, 2012

yläkerrasta alakertaan

Edessä on eka yö uudessa makuuhuoneessa.
Se näyttää mieleiseltä.
Kannettiin yläkerrasta sänky,
siirrettiin keinutuoli ikkunan eteen
ja vanha arkku muurin viereen.

Vielä on tulossa työpötä jonka
pöytälevy on parhaillaan kellarissa lakattavana.
Ja ehkä senkki olohuoneen puolelta.

Työtuolista visioitiin.
Sekin toivottavasti löytyy omista kätköistä.

Valaisimesta tykkään.
Se on aarre kirpputoriltamme.
Yhdistimme uutta ja vanhaa.
Runkoon sopivat vanhat lasiset kuvut kuin nenä päähän.



Lattialle virkkaan kukkia.

Tämän huoneen valmistuminen tietää seuraavan aloittamista.
Nyt siirryimme yläkerrasta alakertaan,
kaksin.
Sitä ei tiedä montako meitä aamulla täällä on.
Totuttelua varmasti,
vähän haikeaakin kaiken innostuksen lisäksi.

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2012

sain kukkalähetyksen

 

LEMPINUMERO
Ei minulla ole lempinumeroa,
en lottoa. Kasi voisi kuvata elämääni,
piiri pieni pyörii.
 
 ALKOHOLITON SUOSIKKIJUOMA
Vesi
 
LEMPIELÄIN
Villi ja vapaa karvapallero, kissa.
 
 FACEBOOK VAI TWITTER
Jälkimmäisen kanssa en ole tehnyt laisinkaan tuttavuutta.
 
INTOHIMO
Langat ja lasitölkit.
  
 SUOSIKKIVIIKONPÄIVÄ  
Lauantai, karkkipäivä.
 
 SUOSIKKIKUKKA 
Tulppaani on piristävä joulukukkien jatke.
Lupaus keväästä.
 
LEMPIVÄRI 
Olen lähes kaikkiruokainen värien suhteen.
Värit menee kausittain, fiilisten mukaan.
Punainen näin joulun lähestyessä.

Tämän ihanan oranssin kukan saa oikein mielellään napata täältä mukaansa.

tiistaina, marraskuuta 13, 2012

loppusilausta

Tämäkin kolo on jo täytetty.
Eikös se niin mene jotta laminaatti loppuu kesken aika kriittisellä hetkellä?
Emme avanneet uutta pakettia,
sävelsimme.

Hyvä siitä nurkasta tuli
ja koko huoneesta.

Nyt on listatkin taiottu paikoilleen,
yhtä pätkää lukuunottamatta.
Pappa ei ole poropeukalo,
olemme käsittämättömän kiitollisia. 
 
Periaate nro 99,
ei huonekaluja ennenkuin viimeinenkin lista paikoillaan.

Hiukan jo jännittää.
Katselin verhotankoja,
mietin valitaanko rullaverhot vaiko kaihtimet.
Ilman emme pärjää.
Aurinko paistaessaan on haalistanut huoneen kaikki aikaisemmatkin verhot.
Ja naapureille pitäisi ilmoittaa,
älkää katselko yläkerran ikkunasta.

Tahdon ikkunalaudalle lasipurkit takaisin.
Siitä on hyvä jatkaa sisustamisideointia.
 

sunnuntaina, marraskuuta 11, 2012

väliaikaismajoitusta

Täällä on meidän maustehylly.
Sinne viritettiin tänään korttinäyttely.
Isi-teemalla.
 
Sen laatikosta roikkuu koululaispoikasen jalkapallomitali,
siellä roikkuu koululaispoikasen tekemä lintu.
Pikkuneiti on tehnyt helmet. 
 
Hyllyn kulmalla nököttää kudinpuikkoja,
korit ovat täynnänsä lankoja.
 
Lattialta rajasin muovilaatikot,
jotka sisältävät asuntovaunun astioita.
Astiat tulleet kotiin peseytymään,
paluukuljetusta odottavat.

Tämä on väliaikaista.
Toivottavasti.

 
Nämä pikkuhyllyt seinällä ovat väliaikaisia nekin.
Alapuolella oli hoitopöytä,
hyllyillä tarvikkeita.
Nyt siellä on helmipurkkeja,
lisää niitä kudinpuikkoja.
Ja lähes kaikki elossa olevat kasvini.
 
Amarylliksen löysin roskakaapin perukoilta viikko sitten.
Onneksi lapset halusivat vesiväritellä,
olisi mennyt joulu muuten sipulilta ohitse.

tiistaina, marraskuuta 06, 2012

viidenkuukauden huivi

Ennen kesän telttaretkeä sain lankoja
ja vinkkejä miksikä langat muuntaa.

Yksi oli lankaihanuus, josta oli tarkoitus tulla huivi.
Nettimaailmasta tuttu Wingspan. 

Ohje on todella yksinkertainen.
Ja siitä huolimatta onnistuin kutomaan puoleen väliin täyttä sutta.

Eilen se valmistui.

Lanka: Viking; Norlys ( 75% villa ja 25% nylon)
Ohje: Wingspan 
Puikot: nro 3 pyöröt
Kulutus: 100g (eli kerällinen riitti, melkein..)

Minä en koskaan käytä huiveja.
En osaa käyttää huiveja.
Tätä kyllä tarvitsen.
Ja lisääkin.
 
Ohje sallii kutimen hautautumisen.
Huivia voi kutoa lennossa
ja melkein silmät kiinnikin
vrt. pitsineulehuivit.
Tykkään!


Pikkuneiti sai pipon.
Materiaalit löytyi lankakorista ja ohje netistä.
Pipo on päässä tosi kiva,
istuu hyvin ja suojaa.
 
Lanka: Red Heart; Damaris ( 51% villa, 49% akryyli)
Puikot: nro 5 pyöröt
Ohje: DROPS design: Malli nro BF-001-bn 
Kulutus: 50g
 
Jämälapasten kausi on myös korkattu.
Pohjaväriä jäi sopiva pätkä lahjoittaa lasten askartelupöydälle.
Kirjavasta langasta riittää vielä kudottavaa.
 
 
 

sunnuntaina, marraskuuta 04, 2012

muissa maailmoissa

Olen viimeisen kuukauden aikana vieraillut muissa maailmoissa.
Tutustunut moniin uusiin ihmisiin.
Osaa olen jäänyt kaipaamaan,
miettimään mitenkä elämä kohdellut tulevaisuudessa.

Olen lukenut hömppäromantiikkaa,
hitusella jännitystä.

Kotimaista kevyttä.
Aiheeltaan ajoittain erittäin raskastakin.

Nyt olen lukemassa Pienen lankakaupan toista jatko-osaa,
lankakaupan talvi.

Pieni lankakauppa-kirja lepäsi sujuvasti puoliluettuna pitkään.
En vaan päässyt siihen kiinni.
Tai tykkäsin eniten kohdista joissa kuvattiin neulomista,
lankoja.
Suorastaan pakotin itseni lukemaan kirjan loppuun,
seuraava osa: Lankakaupan tytär menikin jo heittämällä. 

Ajatukseni ovat perjantai-iltojen neulontapiirissä.


lauantaina, marraskuuta 03, 2012

tilhet

Pyhäinpäivä mennyt puuhakkaasti.
Pihan siistimistä,
haravointia.
Ja yksi maja,
tietenkin.

Sisätiloissa kynttilöiden loistetta.
Vähän leipomista.
Vieraiden piipahtamista.

Aloitimme lattian asentamisen.
Oli sopiva lopettaa saunan lämpiämiseen.
Siihen kohtaan kun pitää alkaa laattoja sovittelemaan sahan kera.

Lasissa lumipallo,
kauden ensimmäiset konvehdit kyytipoikana.

Tilhet lensivät tänään pihaamme.
Valloittivat vaahteran latvuston,
söivät ruusunmarjoja.
Olin niitä jo odotellut.
Näin parven viikolla toisaalla.
Kiva kun tulivat.

Tuli kiire kuvaamaan.
Toivottavasti palaavat,
tuli hätäisiä otoksia.



 

perjantaina, marraskuuta 02, 2012

Menninkäinen

Minusta tuli tänään täti.
Kolmannen kerran.
Kolmannelle pojalle.

Tahtoisin kirjoittaa päiväkirjaani jotain suurta.
Kirjoitinkin jo.
Hän on pieni Menninkäinen
ja saa meidät kaikki tuntemaan suurta,
Rakkautta.

Nukkainen iho, hamuileva suu.
Viisas katse, tarrautuvat sormet.
Maidontuoksu, tuhina.
Ei niitä koskaan unohda.
Ensikohtaamisia.

Toivottavasti tapaamme pian.

Kuvan lainasin omasta arkistosta,
kohta kolme vuoden takaa.