torstaina, maaliskuuta 31, 2016

kätkö kateissa






Eilen Pallaksella.
Kaikki oli valkoista.
Taivas, hanget, tunturit.

Ihailimme villejä ja vapaita leijahiihtelijöitä.
(sana piti hakea googlesta; 
laskettelusukset tahi laudat jalassa, suuren varjon avulla ohjailivat menoaan rinteitä ylös ja alas)
wau -oli se sana jolla menoa kuvailisin.

tiistaina, maaliskuuta 29, 2016

pakoilua






Pääsiäinen vaihtui arjeksi.
Me vielä pakoillaan sitä.
Talvi on vaihtumassa kevääksi,
täälläkin.
Vielä riittää sulamista.

sunnuntaina, maaliskuuta 27, 2016

sielunlintu



 




Matka ei enää tunnu pitkältä.
Tuttuutta ja matkaamisen arvoista.
Etuoikeutettu olo.

sunnuntaina, maaliskuuta 20, 2016

kutistuvat


Kudon joka kevät kesäisen topin tai pari.
Puen päälle kerran tai kaksi.
Talvella ne kutistuvat kaapissa.

Nyt otan varmanpäälle.
Kesätoppi etukappaleen verran jo valmis,
langassa puuvillaa ja stretchiä.
Venyyyyyy.

Okran keltainen on alpakkaa,
siitä tulee keeppi ohjeen mukaan. 

Mukavia vaihteluneuleita sukkarintamalle.
Viimeisimmät sukat puoliskolle.

LANKA: JärboGarn; miniraggi (75%villa-25%polyamidi)
Lanka tuntui kovasti karkealta.
Syynä tuntuma aloe&jojoba-käsiteltyihin Step-lankoihin,
jotka suorastaan hellivät kutojan käsiä. 
 

maanantaina, maaliskuuta 14, 2016

imurointipäivä

Maanantaisin imuroidaan.
Maanantaisin olen aina kotona,
kolme tuntia ihan yksin.
Se on sellainen viikon ruokaostokset,
pyykkikoneen täyttöä ja tyhjennystä.
Niin ja imurointia.

Jos ei ole vieraita tulossa, miksi siivota viikonlopuksi?
Viikonloppuna mussutetaan herkkuja,
rapistellaan ja ropistellaan sipsejä.
Suuhun ja lattioille.

Tänään rullasin matot.
Veimme kuopuksen eskariin,
haimme muutaman huonekalun kirppakyytiin.
Kävimme aamukahvilla huoltsikalla,
jonka jälkeen jaksoi suorittaa ne ruokaostokset.

Hän lähti päivän puuhiin,
minä jäin inspiroitumaan.

Lähdin kaapista etsimään keittiöön verhoja.
Löysin ne.
Löysin myös toiset verhot, joita en edes muistanut omistavani.
Olen tuonut ne kirpalta,
pessyt ja silittänyt.
Unohtanut.

Niin paljon mukavampaa imuroida,
kun voi samalla uudistaa kodin ilmettä.






 

sunnuntaina, maaliskuuta 13, 2016

säilöntää






Eilen piipahdimme tyttövahvuudella mökillä.
Oli ihana kevätaurinkoinen päivä.
Mökkitie taas muuttunut,
metsää kaatuu.
Jos jotain hyvää,
valoa lisää.

Minun olisi tehnyt mieli kerätä havuja kasa kyytiin.
Tai vastakaadettuja puita.
Se tuoksu.

Tänään sain inspiraation.
Se alkoi vintiltä.
Ihmettelin siellä säilöttäviä artikkeleita,
miksi?
Vauvanvaatteitakin kolme äp-laatikollista.

Vauvanvaatteet aina se kovin paikka.
Nyt sain vähän karsittua.
"jos en muista kuka käyttäny" -pois.
Valtaosa sellaisia joista heti silmien eteen kuva.
Ei raaski pois laittaa. 

Entä kuka on käskenyt säästämään kutistuneita farkkuja?
Ehkä jotenkin ymmärtää neulotut puserot?

Kaksi isoa kassillista sain kevennettyä.

Seuraava inspiraatiopuuska kohdistui sauna-ja pesutiloihin.
Ne oli pestävä.
Kyllä kannatti,
ihana oli saunoa puhtaissa löylyissä.

Näissä tunnelmissa kohti uutta viikkoa.

maanantaina, maaliskuuta 07, 2016

jos toivoa sais

Hiljaista on täällä,
ja muuallakin blogirintamalla.
Onko aika ajanut ohitse?
Nopeammille foorumeille?

Pohtii.
Mutta tämähän on päiväkirjani.
Osaisinko paperiseen siirtyä?

Tänään voisin miettiä sellaista kaipuuta.
Kotihiiren kaipuuta.

Sulkee silmät ja on saaristossa.
Merituuli, lokit, aurinko.



Voisi hiihdellä hiljaisilla laduilla,
kohdata kuukkelin ja kaukaa pälyilevän poron.
Lappi.
Mystinen ja kiehtova kaikkina vuodenaikoina.




On suuri mahdollisuus metsäytyä.
Käpertyä yöksi asuntovaunuun.
Keskellä ei mitään.



Kesä ja telttaretket.
Luonnon öiset äänet, kesäöiden hentoinen hämäryys.
Viileä nenänpää ja lämmin makuupussi.


Palmut, aurinko, lämpö, hiekka.
Vieraat kulttuurit, vieraat kielet.
Voi mitenkä kaipaankaan etelään.


Minä joka viihdyn kotona liiankin hyvin.
Toinen puoleni on aina jossain menossa.
Suunnatonta rikkautta,
kokemukset ja mahdollisuudet.

Valitsen epämuodikkuuden, halpamerkit.
En tarvitse ylellisyyksiä,
tarvitsen mahdollisuuksia matkailla. 
Haaveilee.