lauantaina, elokuuta 31, 2013

se vaahtera ja ne tuijat











Se vaahtera josta kerroin,
on aika iso.
Se on levittänyt jälkikasvuaan pitkin pihaa.
Haaveilin vaahterametsästä ja vaahtera-aidasta.
Hän pyysi mummoa välittämään viestin,
poistakaa pienet taimet rajan läheisyydestä.

Kukin tavallaan.
Leikattiin vähän.

Ja ne tuijat. 
Ne on ihan omia eivätkä kiusaa ketään lehtisadolla. 
Tahtovat vain kasvaa suuriksi,
joka nurkalla.
Paria on siirretty aikanaan,
eivät ole siirroista pahastuneet.

Kuvauskierroksella karsin rikkaruohoja,
löysin kukkia.
Kimpullisen keräsin maljakkoonkin,
en raaskinut ostaa tarjousruusuja.

perjantaina, elokuuta 30, 2013

tulkoon viluisat aamut



Piti käydä lähempää tarkastamassa,
näinkö harhoja.

Punertava vaahtera.
Tuo rakas vaahteramme jota rajanaapuri vihaa.
Heittelee neniä väärälle puolelle aitaa
ja koittaa lisääntyä. 
Vaahtera siis.

Kaikki ihanat lehdet jotka vielä maahan pudottuaan tuottavat paljon iloa.
Lapsille ja minulle,
lapsenmieliselle.
Painajainen aidan toisella puolella. 

Lähellä vaahteraa paistattelin tänäänkin auringossa.
Tankkausta.

Kudoin kerholaiselle kämmekkäät.
Jämälanka-nyssäkät katoavat tai ainakin pienentyvät.
Seuraavat kämmekkäät on kohta valmiit.
Välivaihe ennen sormikkaita ja lapasia.

torstaina, elokuuta 29, 2013

kannonkolossa



Tämä päivä tarvitsee kurkistuksen luontoon.
Joskus pelkät kuvat riittävät,
ikävän helpottamiseen.

Minun pitäisi varmaan asua metsässä.
Kannonkolossa, ihan itteksein. 

keskiviikkona, elokuuta 28, 2013

keinuva keskiviikko







Tänään keinutettiin Saria.
Yksi leikkimökin lapsikatraasta.
Oli ennen aika villi lapsi,
silloin kun asui toisessa leikkimökissä toisaalla.

Sarin äitikin keinui.
Kerhosta oli vapaata eli unipukupäivä.
Koulusta palanneet sisarukset naureskelivat,
siispä kerholainen hyppäsi vaatteisiinsa iltapäivä kolmelta.

Minä nautin auringosta.
Eilinen meni harakoille. 
Iski jokapaikan kolotus ja kuume.
Vietin siis aikaani peiton alla.
Syyllinen olo.

Mutta tänään.
 
Kudoin kesäprojektini valmiiksi.
Kuvausapulaiset ilmoittautuivat paikalle,
ymmärsivät etten halua esitellä kesäkilojani kesken sadannen laihdutuskuurin.

MALLI: raglantunika (skk 3/09; ohje nro:3)
LANKA: batika (schoeller&stahl 100% akryyli)
PUIKOT: 3½ pyöröt 

Tänään poistuin myös kotoa.
Taiteilijatyttömme sai lukulasit
ja ekaluokkalaisen opettaja tahtoi tavata.

Kertoi jotta poika on innokas,
hymyilevä ja hyväntuulinen.
Minua huolestutti kaverien löytäminen,
vastaus odotti oven takana.

maanantaina, elokuuta 26, 2013

arjen palapelit


Kuopus on innostunut palapeleistä.
Kokoaa, purkaa ja taas kokoaa.
Kellarissa ollaan käyty vaihtamassa palapelejä,
sisarusten vanhoja tallella monet laatikolliset.

Itse koitan hallita tätä arjen palapeliä.
Näin koulujen alussa kalenterit täyttyvät muistettavista palasista.
Vanhempainilta, vanhempainvartti.
Palautekeskustelu, lääkärintarkastus.
Syysretki, jalispeli.

Minäkin tykkään palapeleistä.
Ja blogin muokkaamisesta.
Yksinkertaisuutta tällä kertaa.

sunnuntaina, elokuuta 25, 2013

ihana valo


Siellä kellui jo syksyisiä lehtiä,
mekin vielä kelluttelimme.
Ihana aurinko.
Ihana lämpö.
Ihana yön syksyinen kuulaus.
 

Kävyn sisällä asui leppäkerttu,
se karkasi.
Itketti.

 
 

Pehmeää sammalikkoa,
hassuja tarinoita.
Mustikkasuut.
 



Jälleenrakennus on aloitettu.
Veivät metsän ja majat.
Jäljelle jäi risut.
Ja auringolle enemmän tilaa paistaa.
 

keskiviikkona, elokuuta 21, 2013

vessa

Olkkarin uudistuksen ohessa kampasimme vessan kasvot.
Meidän suuren suuri vessamme,
keskikerroksessa.

Kaikki lähti siitä kun sopivan näköinen  vessakaluste ilmestyi kirpalle.
Riittävän kapea ja riisuttu versio.

Kaivelin arkistoista kuvaa vessasta vuosien takaa,
silloin se oli akvaario.



Vanhasta keittiökaapistosta kasattu allastaso lähti jo talvella,
hapertui kirjaimellisesti.




Kalusteen lisäksi uutta sävyä seiniin.
Listoja vailla valmis.
Niin ja trikookude vielä kerällä,
se mistä tulee uusi matto.

Altaan alla on pieni kaappi,
johonka sai piiloon sälää.
Minulla on edelleen päähänpinttymä;
kaikki pois näkyvistä.
Se rauhoittaa.

Arkistoista hyppäsi selatessa esille kuva verannasta,
vuodelta -07
Vuodet vierii.
Enää on verannalla matkarattaat odottamassa pesua ja naftaloimista.

maanantaina, elokuuta 19, 2013

maanantaina

Nukuin hyvät unet.
Eivät ne yöt aina samanlaisia ole,
joskus hymyilee herätessään.

Puuroaamu,
tupa tyhjäksi ennen yhdeksää.
Tai jäihän esikoinen hetkeksi kymppiaamulaisena. 

Minä lähdin järjestelypuuhiin,
palasin turkoosin kankaan kanssa.
Ihan selvästi jotain yhteyttä pönttöuunin kanssa.


Kerhon jälkeen mehusavottaa,
ruuanlaittoa, koululaisten kotiutumista.
Sääkin parani,
lähdin ulos.

Omenoiden keruuta, puiden kantoa, ruohonleikkuuta.
Ja hiusten leikkuuta.

Ekaluokkalaisella on pidemmät hiukset,
miksi kun kerran olet poika?
Nyt on vähän lyhyemmät,
luulen ettei kysyjälle vielä riittävän.


Työt eivät tekemällä lopu.
Parveke harvenee uhkaavasti,
korjaustarpeet on jo hankittuna.
Lapsilla on porttikielto.



Grillikatoksen katto vuotaa,
siihenkin on jo apu valmiina.
Ja se pätkä räystäskourua,
mikä putosi edellistalvena.
Asentamatta.


Pappa kierrätti saunanlauteet.
Siinä on hyvä istua,
juoda kahvia, kutoa ja suunnitella niiden rästitöiden suorittamista.

sunnuntaina, elokuuta 18, 2013

punaista

  
Ensimmäinen arkiviikko on takanapäin.
Edessäpäin on pitkä tie,
syyslomalla taas hengähdetään pidemmin. 

Pikkuhiljaa ollaan kiinni rutiineissa.

Vielä kuljetaan paljasjaloin,
ilman takkia.
Syödään jätskiä kesätahdissa.

Arkea ja syksyn tuntua,
oman maan perunat.
Maassa vielä muutama kattilallinen,
niitä lasten kasvattamia.
Ensi kesänä laajennetaan,
ainakin muutaman kauluksen verran.

Minä keräsin tänään viimeisiä punaherukoita.
Näin punaista kun pihan viimeinen pensas ei ottanut tyhjentyäkseen.
Loput jätin linnuille,
50 litraa yhdestä pensaasta on aika sopiva määrä.
Ja joku vielä väittää ettei vanhoista marjapensaista ole mihinkään.

Huomenna jatketaan mehutehtaalla
ja aloitetaan toinen kouluviikko.
 
 

 


perjantaina, elokuuta 16, 2013

ripaus haikeutta

Kun koululaisilla alkoi kesäloma,
suunnistimme mökille metsään.
Oli siis luonnollista lopetella lomaa samassa osoitteessa.

Aina jotain uutta,
nyt kalastusta.
Ollaanhan me muutaman kerran ongittu,
mutta nyt kannoimme mökkilammesta jollan järven puolelle.
Hyvin pikkupurkkiin mahtuu soutaja ja kaksi kyytiläistä.

Minulla on monta mukavaa muistoa onkireissuilta.
Olin siis vähintään yhtä innoissaan kun lasten silmät loistivat.

Jännittävää odotusta,
sitten nykii ja jeee...kala tarttui kiinni.
Parina päivänä kävimme kalassa,
välillä isi soutajana, välillä minä.
Lapset onkivat ja saalista saatiin;
särkiä ja ahvenia.

Siellä se viikko kului.
Ilmassa oli ripaus syksyn tuntua
ja siihen kuuluvaa haikeutta.









 Tässä stailaamaton kesäolkkarimme.
Antaa kivasti lisäneliöitä.