keskiviikkona, joulukuuta 31, 2014

uusin asein


Vuoden viimeinen päivä.
Lits ja läts.
Palaveria tulevasta.
Vielä vähän kinastelua, suunsoittoa ja sopuisuutta.

Odotamme iltaa.
Ja sitä tulevaa vuotta.
Olkoon se täynnä Iloa ja Rakkautta.
Onnistumisia.

tiistaina, joulukuuta 30, 2014

taakka


Sinisessä hetkessä.
Lunta ja vähän pakkasta.
Muisteltiin vuodentakaista kaljua maisemaa.
Tämä on paljon parempi.

Häveliäällä pihlajalla on taakka kannettavanaan.
Luulen jotta huomenna helpottaa,
taivaalta tihuttaa vettä.

maanantaina, joulukuuta 29, 2014

uusi alku


En ole pitkään aikaan raportoinut villatakistani.
Niin kivasti kun se lähti käyntiin.
En minä mikään pieni ole,
mutta en ihan noin leveäkään.
Kasvuvaraa on turha kutoa aikusen takkiin.

Kudin on hävennyt korin pohjalla.
Tänään päättyi aresti.
Saksilla vaan lanka poikki ja uusia silmukoita luomaan.
Tai oikeastaan jo kolmansia...
 

sunnuntaina, joulukuuta 28, 2014

joulutyhjiö


Aamulla en jaksanut nukkua.
Pitkään niinkuin pyhinä.
Olkapäästä lähti reitti päähän,
sitä särki.

Nautin hiljaisuudesta.
Järjestelin pyykkejä, leivoin leivän.
Istuin ison kahvimukin ja saaristolaisleipäni kera keittiön ikkunan äärellä.

Naapurin koirakin kävi ulkona.
Meillä tapana tuijottaa toisiamme.
En tiedä näkeekö hän minua,
siltä minusta kuitenkin tuntuu.
 


Päivällä saimme vieraita.
Juhlimme 8-vuotiasta ja 10-vuotiasta.
Neidin syntymäpäivä on parin viikon kuluttua.
Talo täynnä tärkeitä ihmisiä,
voiko enempää pyytää?
 

Joulupukki muisti minua monenlaisesti.
Ylläolevat sain tontulta, jota myös siskoksi kutsutaan.
Monenmoista muutakin mukavaa paketista löytyi.
Kiitos.
 

Tässä lanka, josta edellisen postauksen kimallesukat kudottu.
Ne tosin erisävyisestä kerästä.
Laadukkaan tuntuinen sukkalanka,
ihanalla kimallelisällä.
Meidän pikkuneiti tahtoisi tästä villatakkia.
 

Joulun jälkeen iskee aina jonkinmoinen tyhjiö.
Kutomisrintamalle.
Tekemistä riittää,
aikataulut katoavat.

Nyt työnalla sukat itselleni,
niitä ei ole koskaan liikaa.
Ei milloinkaan.

lauantaina, joulukuuta 27, 2014

niitä pehmeitä paketteja


Teema-mukien jouluasut kuopuksen kummeille.
 

Kummipojalle,
tulevalla mopopojalle.


Kummitytölle 13v


Kummitytölle 6v


Tädin miehelle,
pienemmän poikasen kummisedälle.


Pörrölapaset naapuruston pikkutontuille 1½v ja 3v


 Esikoiselle lapaset joulunpyhien inspiraatiosta.


 Kalenterisukat.
Saivat itkemään ja nauramaan.
Tiedätte varmaan sadun, ei siitä tullutkaan takkia...siitä tuleekin housut...ei tullutkaan housuja...

Näistä tulikin putkisukat,
yöaikaan käytettävät.
Omaan jalkaan.

Osa pehmeiksi paketeiksi käärityistä on livahtanut julkisuuteen jo etukäteen.
Jos kaiken haluamansa tahtoisi saada valmiiksi,
tänään olisi hyvä päivä aloittaa valmistelut.
Sitä seuraavaa joulua ajatellen.

TÄNÄÄN TÄRKEIN


Tässä meidän synttäripoikamme elokuussa -14
Onnea Rakas.

perjantaina, joulukuuta 26, 2014

neljä päivää

 
 
 



Aatonaattona saapui paketti.
Sukulaistädiltä Saksasta.
Hän on taitava.
Paketti on joka joulu ajantasalla,
vaikka emme tapaakaan.

Tuntuu hyvältä jotta hän haluaa muistaa,
osoittaa jotta ajattelee meitä.
Ehkä se kynnys tavata kasvotusten on kasvanut liian korkeaksi?
Aiomme selvittää asian.

Aatonaattona saapui joulukuusi.
Kuusi on tuuhea kuin mikä,
mummolan pihamaalta,
joen penkalta pelastettu.

Aattona saimme talvi-idyllin.
Lunta ja pakkasta,
niin ihanaa.
Olimme lumiukkoja kun kävimme haudoille viemässä kynttilöitä.

Aatto alkoi joulupuurolla,
jatkui jouluisella aamusaunalla.
Kävelylenkin jälkeen joulupöydän antimien kattaminen.
Ja tulihan ne lahjatkin.
Tontut jättivät kellariin,
pukki laittoi tekstiviestiä jotta oli juuttunut Petterin kanssa hankeen.

Sen verran salainen Joulupukki on,
viestinsä ja puhelinnumeronsa katosivat puhelimesta illan aikana.

Joulupäivä oli pyjamapäivä.
Herkkuja, leikkimistä, tv:n katselua.
Uuden kanavatyön parissa ahertamista.
Kävivät lapset ulkonakin, kerrospukeutuen.
Äiti kutoi ja kuunteli joululauluja.

Tänään ulkoistimme perheemme.
Kävimme Tapaninpäivän ajelulla vanhempieni luona.
Nyt ilta jatkuu kotona kynttilöiden loisteessa,
pönttöuunien lämmössä.
Herkkuja unohtamatta.

Tuntuu joululta.

Huomenna teema vaihtuu,
pienempi poikanen täyttää 8v.
 

maanantaina, joulukuuta 22, 2014

valoa


Kyllä hän sen tiesi,
puolisoni.
Lamppu on meidän.
Vähän liimaamista ja maalaamista jalustaan.
Lasikuvut kylvyn kautta paikoilleen.
 


Tämä olohuoneen kattovalaisin löytyi hylättynä.
Erään talon vintiltä,
vähän vioittuneena.
Se ei vielä tiennyt jotta sen kaveri oli meillä jo odottamassa. 


Olisiko tämä se perinnekuva?
Perheemme piparkakkutalo joka kilpailee ihan omassa sarjassaan,
joka vuosi.
Hökötys,
ihan rakkaudella.
 


Annetaan sen joulun tulla.
Sydämiin.

sunnuntaina, joulukuuta 21, 2014

vierailu


Joulumarkkinat ja lumisade.
Joulupullien leipomista.
Vierailu ystävien luona.
Joulumakeisia tuliaisiksi.

Ystävä on kovin hauras.
Hän joka laittaa joulua,
jakaa iloa ja elämänmyönteisyyttä.

Tänään silittelimme sängyssä lepäävää.
Toivottavasti ylimääräistä haastetta aiheuttava lentsukka ymmärtää väistyä.
Olet Rakas.

perjantaina, joulukuuta 19, 2014

punaisuutta


Aamulla juhlivat koululaiset.
Tällä kerta pienimuotoisesti pihamaalla.
Kivaa erilaisuutta.
Opettajia muistetaan perinteisesti,
eihän joulupalloja voi olla liikaa?

Esikoinen juhlii sisätiloissa,
yläasteen ensimmäinen etappi jo takanapäin.
Äiti ei pysy perässä ajan riennossa.


Löysin kirpalta eilen verhot,
ne joita olin jouluksi odottanut löytäväni.
Kuvassa vieläkin kirkkaammat kuin todellisuudessa.
Mietin mitenkä kuvan rajaisin,
tarjoilenkin koko todellisuuden.

Meidän mukavuussohvamme,
aitoa Askoa vuosikymmenten takaa.
Ja nuo tavarat.
Ne vain leviävät pitkin olohuonetta
vaikka kuinka korottaisin ääntäni.
 

Koululaisten kotiuduttua laitoimme piparitehtaan käyntiin.
Illalla koristelivat.
Ja huomenna jos saisin talon kasaan.
Ei se haittaa jos ei onnistu,
tehdään autiotalo -esikoisen ehdotus.
Niin meidän juttumme on vähän vinoudet ja epäsymmetrisyydet.
 

Kalenterisukkainto hieman laantui.
Koko on patakinnasta tai tuplajalkoihin.
Tänään taas tartuin hetkeksi.
Ei näistä minulle tulekaan sukkia,
varmaankin tuolla toiselle puoliskolle.