maanantaina, maaliskuuta 31, 2014

muiden jalkoihin

 
 
 Pieniin jalkohin.
Kesäisiin jalkoihin.
Jämälankaa.
Vauvalankaa.

Pikku papparazzi sai kameralleen pussukan.
Lasten ottamat valokuvat ovat huippuja,
pelottavan aitoja.

sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2014

kasvaneet jalat

 

Eilen paitsi ulkoiltiin,
myös kudottiin.
Kudoimme kyseisiä huiveja jo pohjoisessa.
Puolituntia per huivi,
lapseltakin.
Lanka: sirdar; Bohemia
silmukoita 8s
ja kerällinen 100g/huivi

Kutominen tapahtuu siis käsiä puikkoina käyttäen.

Tänään olemme ulkoilleet eilistäkin enemmän.
Puita ollaan saksittu,
vähän polttopuita kannettu.
Pyöriä huollettu, siivoiltu.
Leikkimökkikin sai ensimmäiset pikkuäidit vauvojaan hoitamaan.

Nyt olisi risukasat odottamassa oksasilppuriurakkaa.
Parturoitu luumupuu sai salamana asukkaansa sekin.
On se vaan niin kivaa kiipeillä puissa,
istua puissa.
Kaksi sankaria söi siellä eväitäkin ja puhalteli saippuakuplia.
Parhautta.

Pikkuneiti sai kauan odottamansa "uuden" polkupyörän esille.
Viimevuonna oli liian iso ja nyt juuri sopivanlainen.

 
 
 

lauantaina, maaliskuuta 29, 2014

jäät vähissä

 
 


Pari tuntia kävelyä keväisessä säässä.
Kun seura on oikea ja sopivia kävelykeppejä löydettävissä,
jaksoi pikkuneitikin hienosti.
Kameraa ei matkassa ollut mukana,
mutta onneksi sentään puhelin jonka käyttöä kameran ominaisuudessa vasta harjoittelen.

keskiviikkona, maaliskuuta 26, 2014

keltaisen hyökkäys

 
 

Olenkin kertonut haksahtaneeni punaiseen emaliin.
En yhtään ymmärrä mistä nuo keltaiset ovat tulleet.
Eihän keväällä voi ohittaa,
keltaista. 

Tuo keltainen vati ei ole oikein paikkaansa löytänyt.
Ehkä sinne voisi istuttaa jotain vihreää?
Tänään siirsin sen verannalle,
jossa alkoi tuntumaan kevät.

Se on sellaista kun patterin saa sammuttaa päiväksi,
aurinko hoitaa homman.

Tänään aloitin talvivarusteiden kuorimisen,
pesin ikkunat ja toimme sohvan.
Sohva tarvitsee uutta väriä,
eiköhän se muuten joukkoon sulaudu.
Siitä saapi vaikka retkipaikan lapsille,
vuodesohva kun on. 
Sohvalla on kiva istuskella päiväkahveilla
ja siitä tulikin aasinsiltana mieleeni,
taidan tarvita ruusukuppeja.

Minä kun en mitään kerää,
nuo kahvikupit vaan sopivat niin kivasti tuonne ikkunalaudalle. 

Räsymatot odottavat vielä tovin sohvan alla,
iso villainen kurasyöppö hoitakoon homman vielä lähiviikot. 
 
 

maanantaina, maaliskuuta 24, 2014

hiljaisuus

 
 


Meidän Lappi.
Se on hakeutumista paikkaan jossa aistii sen syvimmän.
Rauhan, ripauksen alkukantaisuutta,
puhtauden.

Hetki.
Hiihtää puolison kanssa kohti auringonlaskua.
Pysähtyminen ja syvä hiljaisuus.
Ympärillä suunnaton kauneus. 
Muuta ei tarvitse.

sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2014

lapin taika

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Lapin taika oli ennallaan.
Vietimme viikon oman perheen, vanhempieni sekä siskoni perheen kera pohjoisessa.
Parhautta yhdessäolo,
talvi,lumi ja pakkanen.
Auringonpaiste.

keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2014

bongatut

 
 
 

Hain kerholaisen kerhosta ja kävimme mökillä.
Isin toppahousut ovat kateissa,
ei löytynyt.

Saimme pienen retken kuitenkin.
Jään kokeilua kepillä,
kotimatkalla perhe pellolla kävelyllä. 
 

tiistaina, maaliskuuta 11, 2014

etukeväässä


Tänään bongasin ne ensimmäiset joutsenet,
lensivät auringonlaskun punaamalla taivaalla.
Huusivat kovaa jotta huomasin.
Kamera kotona,
tietenkin.
Siksi elokuiset peurat.

Olen minä huomannut lumikellot kuraisella pihamaalla,
kevään haju ei ole nenääni vielä leijaillut.
Olisin tahtonut niiden lumikellojenkin nousevan hangen alta,
niinkuin ennen.

Olen vielä talvivarusteissa, tiukasti talvikengissäkin.
Kuin uhmaikäinen pidän kiinni päätöksistäni,
turkistani,
talvesta.

Takatalvea lupailevat,
etukeväästä puhuivat radiossa.

Varmaa on jotta ikkunat ovat likaiset ja
pölykoirilla yliote.
Aurinko on armoton,
herätti koululaisetkin etuajassa.

maanantaina, maaliskuuta 10, 2014

kellarissa käynti

 
 
 
 
 
 

Muistui mieleeni jotta kellarikuvat hautautuneet koneelle.
Ennen hääräämistä kuvat marraskuulta.
Nyt on lattiaa laatoitettu,
ovia maalailtu yhtä kierrosta.
(päätettiin jättää maalaamiset lämpimämpään aikaan,
maalin kuivuminen todella hidasta)

Saunan pukuhuoneen esittely ensimmäisessä kuvassa pahimpaan väliaikaisjemma-aikaan. 
Seuraavat vähän stailattuna
ja nämä viimeiset kertovat sen todellisuuden.
Kyllä tuo pukuhuone-ompelimo on näin talvikautena myös alati ruuhkainen pyykkitupa.

Pahin kaaos on kuitenkin selätetty ja tykkään huoneesta kovasti.
Pyykkien ripustaminenkin on terapeuttista,
välillä hiljaisuudessa,
välillä radiota kuunnellen. 

sunnuntaina, maaliskuuta 09, 2014

maisema kuin villasukat

Kävimme mökillä piipahtamassa yhden lapsen kanssa.
Nukahti autoon.

Kevät oli saapunut metsäänkin.

 
 
 
 
 

Hetki sitten valmistuivat villasukat,
joidenka värimaailman näin tänään.
Koko 42
 Neljä jämäkerää,
varvasharmaata vielä jäi.
Puikot nro 3 / silmukoita 16 puikolla.
Ja jos vielä laittaisi muistiavuksi,
kantapään jälkeen 18cm kunnes sopii aloittaa kavennukset.