keskiviikkona, kesäkuuta 27, 2012

työpäivä

Illalla pienin nukahti itkuunsa,
isiä oli ikävä.

Aamulla saapui kotihengetär työvuoroonsa,
häntä mummoksikin kutsutaan.

Lähdin pitämään rahahanoja auki.

Päivä oli mukava.
Kuuntelin muiden murheita ja ilojakin.
Mitä sitä poikamies rakkaudesta tietää,
mietti muuan.

Järjestelin ja otin tavaraa vastaan.

Minä voimapatiton,
yksi jalkavaivainen ja yksi pallomahainen mies.
Kannettiin tavaraa sisään.
Melko huvittavaa.

Suksiboxi, kaasuliesi ja jääkaappi.

Mietin pitäisikö vaan hoitaa tavaroiden toimituksetkin.
Kait sitä oppisi rouskulla ajelemaan ja ne voimapatitkin varmaan kasvaisivat. 

Hän on kotona.
Päivän tärkein.
Vointi on ihan hyvä -kliseellä.
Minä vain päivystän. 
Varmaan yölläkin.

2 kommenttia:

  1. Minä jotenkin näin tuon tilanteen leffana. Siinä oli just sellaista huumoria, josta tykkään. Tänään katselin kanssa maailmaa samasta kulmasta ja moni asia huvitti.

    VastaaPoista
  2. Kiva jotta tykkäsit leffasta :-) Mahtaakohan kukaan enää uskaltaa tulla kaupalle jos kerron usein kirjoittavani kirjaa päässäni kävijöistä...

    VastaaPoista