maanantaina, tammikuuta 28, 2013

purkillinen kuitteja


Tämä on yksi pimeä pakkomielteeni.
Päätin jo ettei tänä vuonna sullota kuitteja lasipurkkiin,
tänään olin taas erimieltä.

Onhan se tärkeää tietää paljonko ruokakaupat ovat meitä köyhdyttäneet,
montako kertaa sorruttu pikaruokaan tai koska kävinkään kampaajalla.

Koneella on taulukot ties kuinka monelta vuodelta.
Pomminvarmoja ne eivät ole,
mutta näkeehän sieltä minne ne valuutat virtaa noin suurinpiirtein.

Tänään avasin lasipurkin.
Sullomalla sinne menee puolikin vuotta,
ehkä enemmänkin.

Ostopaikka, päivämäärä ja summa.
Touhu kävi menneen vuoden läpikäymiseltä.
Päiväkirjani.
Kuitit toivat silmieni eteen filmin.
 
Ne ihanat cappuccinot silloin.
Se tuskainen odottaminen,
jolloinka ostin itkettävän cd:n.
Kuitit telttaretkeltä,
laivareissuilta.
Joitakin takuukuitteja.

En tiedä johtuuko kuiteista.
Olen tänään ollut aika paljon pahantuulinen.
Vähän iloinenkin.
Löytö hylättyjen tavaroiden laatikosta,
kelloradio juuri meidän makuuhuoneen tyyliin.


 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti