paljastuminen

Keittiömme ikkunan takana kasvaa tuija.

Tuijaan olemme kiinnittäneet lintulautoja,

se on meidän lintupuu.

Näin kesäaikaan olen vienyt sinne leivänkannikoita,

niitä pahoja paahtoleivän reunoja -jos pikkuneidiltä kysytään. 

Yksi lintulaudoista on pitkulainen, kannellinen.

Kansi on viimeaikoina aina ollut avonaisena.

Kerran yllätin oravan pyllistelemästä,

häntä vihtoi ilmassa ja itse otus pöntössä.

Perjantaina onnistuimme seuraamaan mitenkä kannen avaa,

näppärä tyyppi.

Pihamaalla kasvaa muutakin.

Hortensia oksan nappasin ruohonleikkuun ohessa,

todella kaunis kukka.

Kasvimaalta bongasin puolitoista kiloisen kesäkurpitsan,

taitaa olla kesän ennätykseni.

Niin kiitollinen kasvi,

ei välitä vaikka unohdan.