hetki kerrallansa

Tänään saatoimme isomummon haudanlepoon.

Aamu oli kaunis,

lämmin ja aurinkoinen.

Linnut visersivät.

Lapsille hautajaiset olivat ensimmäiset.

Etukäteen kerroimme niiden kulusta. Minun tärkein ohjeeni taisi olla,

on lupa itkeä -ei yhtään noloa.

Suru saa tuntua. 

Hymyilykään ei ole kiellettyä.

Niin tehtiin.

Itkettiin monta nenäliinaa,

hymyiltiin kauniille muistoille.

Muistot säilyvät.