keskiviikkona, marraskuuta 02, 2011

pikkulauantai

Ihan vesilinjalla ja turvallisesti kotona,
mutta keskellä viikkoa.

Olen kävellyt ees ja taas,
taas ja ees
ja vielä kerran ees ja taas.

Samaa tietä.

Takatukkani on öljytty,
oikea hartiani ilmoittelee olostaan.
Ennen se oli vasen,
juili liikkuu.


Tänään söimme muusia,
mureke ei kelvannut kissalle.
Onneksi oli kaupasta oikaistu versio eikä omaa tuotantoani.


Pyyhin silmiäni puhelun jälkeen
ja olin tekstiviestitse sairaalassa.
Kerran vastasin "kiitos mutta ei kiitos", luovutti helpolla.

Lapseni kävi suihkussa ja pesi siinä ohimennen kolme mattoa.
Pieni suihkuttelija, pieniä mattoja.
Molemminpuolinen ilo.


Luin jotta Lapissa tehty löytö,
menetettyjä sydämiä?

2 kommenttia:

  1. Tuli monta ajatusta, mutta nyt unohdin kaiken...toivottavasti ei mitään kovin surullista siellä sairaalassa. Meillä pestään suihkussa lohikäärmeitä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos :-) Ajatukset ovat karkaavaisia, hyvässä ja pahassa.
    Silmäkulmavuoto oli liikutusta, sairaalakuulumiset helpotusta ja epätietoisuuden jatkumista. Tsempit kummipoika <3

    VastaaPoista