maanantaina, lokakuuta 31, 2011

lokakuun viimeinen maanantai

Heräsin valoisaan aamuun,
kellojen siirtämisen positiivisuudelta haiskahtava puoli.
Duudsonit hyökkäsivät toimitukseen,
päivän ensimmäinen uutinen.

Keitin neljän viljan puuroa,
oli kuulemma erityisen hyvää sellaista.
Päälle vattuja.

Voitelin hapankorpun ja sokeroin letun,
kerholaisen herkkueväät.

Aikataulutetut lähtivät,
me kodittaret jäimme puuhailemaan.


Luikertelin sänkyjen alla.
Bakugan-palloja, playmobil-hahmoja, junarataa, barbiee ,bratzii, unisukkaa, pikkueläintä ja tammenterhoja. 
Pölyä.


Lajittelin puhtaita vaatteita komeroihin.
Päivitin koneita.
Kerholaisen hakua ja ruuanlaittoa.


Vahingossa alkanut keräilyharrastukseni loikkasi tänään eteenpäin.
Sain monta kymmentä puuttunutta lehteä arkistooni.
Kiitos.

Tänään.
Kohta kaksivuotiaamme kuulosti kovin päättäväiseltä,
tartuin tilaisuuteen.
Pujottelin rautalankaan unitutit.
Kävin ripustamassa ne lintulaudan viereen, puunoksaan roikkumaan.
Saavat mussutella,
meidän vauva "ei tarvi enää"
(kaksi on vielä salakaapissa, jos vanhemmat tarvitsevat)

Päivä alkaa olla pulkassa.
Huomenna on jo tiistai ja hengettäriltä ei hommat lopu.
Joskus meitä oli täällä kaksi ja silloinkin riitti ahkeroitavaa,
tai siltä se silloin tuntui.
Nyt lähinnä huvittaa.

1 kommentti: