Saimme tässä jonkunen vuosi sitten idean.
Otamme kaksinkeskiselle reissulle mukaan perheemme 15v täyttävän.
Tämä olisi jatkumoa 10v matkalle,
mikä toteutettu pitkänä viikonloppuna vanhempien kanssa kolmisin.
Syksy on ollut ajankohtamme.
Aloitimme kaksinkeskiset etelänmatkamme viisi vuotta sitten.
Silloin elämässä oli liikaa myrskyjä.
Päätimme edetä kohti poutapäiviä,
ihan jokaisesta päivästä nauttien,
unelmia toteuttaen.
Ei jäisi mitään hampaankoloon.
Nyt tuli toteuttamisvuosi eteen.
Vietimme viikon Kreetalla,
Plataniaksen kylässä.
Samoissa maisemissa kuin kolmesti aiemmin.
Esikoisemmekin on kohteessa vieraillut kerran,
häämatkallamme yksitoista vuotta sitten.
Hänen muistikuvansa matkasta pääosin valokuviin perustuvia.
Lomapäivämme etenivät tutulla kaavalla.
Hidasta heräämistä,
aamiaistarvikkeet lähikaupasta.
Lukemista, kutomista.
Aurinkorasvaa, hellevaatetta,
reput selkään ja seikkailemaan.
Kävelyä paljasjaloin pitkin rantaviivaa.
Uimista, herkuttelua rantakahviloissa.
Shoppailua pääkadun turistimyymälöissä.
Sunnuntaiksi vuokrasimme auton.
Elafonisin kahluusaari pääkohteena.
Matkalla kiersimme Paleohoran kylässä,
mikä siirtyi heti listalle; kohteisiin joihinka tutustuttava tarkemmin.
En nyt kerro enempää.
Totean vain ettei kannata seurata ihan kaikkia kylttejä joissa lukee Elafonisi.
Voi joutua vuorenrinnettä kiertävälle kärrypolulle,
joka kartassa näytti vaellusreitin merkiltä.
Iloisesti käyrällä kävelykepillään tervehti iäkäs setä kyltin kohdalla,
vai olisiko sittenkin ollut ele:
älkäää hullut ajako eteenpäin.
Ajoimme kuitenkin.
Ympäri ei päässyt kääntymään.
Ja perille pääsimme.