Steppiä.
Käpäliin sormivapaata lämmikettä.
Kulutus: 31g
Ehkä vielä tassuihin kans?
Sirdad; Crofter Dk
(60% akryyli, 25% puuvilla, 15% villa)
Patenttineulosta.
Kulutus: 44g
Lanka on pehmeää ja ihan kivan väristäkin.
Joku tökki.
Aiemmin jo epäilin pieniä puikkoja,
ehkä ne sitten?
Pipomalli on selkeää neulootikon jälkipolvea.
Puhelu kotiin.
"..hei äläääää ota niiitä äitin käsityölehtikansioita"
Sain uusia kansioita 4kpl,
lahja kirpputorilta.
Sis.kansiot lehtineen ja kaavoineen -90luvulta, 50senttiä kpl/kansio!!
Niin tuohon malliin vielä.
Annoin puhelimessa luvan selata,
olimme samaa hommaa jo edellisenä iltana tehneet yhdessä.
Apulainen käänteli sivuja varovaisesti ja höpötti selvästikin innostuneena kuvista.
Apulainen oli päivänaikana hakenut lankakorista keriä.
Löytänyt myös pussukan joka syönyt puikkoja.
Kerä lattialle ja puikoilla langan tököttämistä.
Mä luulen jotta siitä se lähtee :-)
Ainiin.
Virkkasin ennen nukkumattia isoäidinneliön.
Niitä ei voi nyt sivuuttaa jos yhteenkään tuoreeseen kässälehteen katsahtaa.
Tänään jatkan!
Viikonloppu vapaalla.
Kolme päätä,
neljä pipoa.
Laatuaikaa esikoisen kanssa.
Talvinen saaristo,
jäinen kävelykatu ja hiljaiset jätskikiskat.
Uimista.
Ei suolaista vaan poreista.
Herkuttelua,
köllöttelyä,
höpinää.
Ihmettelyä ja ihastelua.
Kotona
Rohkea Mummo.
Neljä lasta, kolme yötä.
Kiitos!
Se alkoi eilen illalla.
Kävelimme tyttöjen kanssa kotiin harrastuksista.
Melkein silmät kiinni, hiutaleet koittivat sokaista.
Aamulla epäuskoisena kurkistus ikkunasta,
vieläkin taivas sakeana, valkoista pumpulia.
Meinasi tulla kiire kun piti kuvata.
Enkä taaskaan saanut sitä kuvaa minkä tahdoin.
Jotain sinnepäin kuitenkin.
Pipo,
kivaa lankaa.
Vieras ohje, simppeli malli.
Toista 2-3 krs:ia.
Ohje koko ajan lähettyvillä,
ei voi muistaa mitenkä kerrokset menivät.
Ei edes sitä onko kakkosen vaiko kolmosen vuoro.
Mä luulen jotta nelosen pyöröpuikot on vaan liian kapeat.
Aika kuluu,
vuodet vierii.
Jo kymmenen.
Olin pyöreä vatsainen,
ihan pian äiti.
Heidän äitinsä lähti.
Tavallinen päivä ja seuraavana ei enää hymyillyt.
Surullisuus vyöryi ylitseni,
pala kurkussa.
Aikuisia jo,
kaipaus ei katoa koskaan.
Kello soi aamulla aikaisin.
Hiivin kahvinkeittimen luokse ja kampaan naamani.
Pakkaan epämääräiset eväät ja lähden.
Pieni kävely tekee terää,
kotominä muuntuu.
Työ imaisee mukaansa.
Se on sellaista mistä tykkään,
lapset lumoavat.
Ja haastavat.
Elän mukana muiden arjissa,
samaistun ja tunnen hetkittäistä koti-ikävää.
Kadotan todellisuuden ja olen vähällä luvata kuuta taivaalta.
Työpäivä päättyy.
Se kilometri kotiin ja taika raukeaa.
Minun tähteni odottavat.
Valitsen tähdet.
Minun piti vain imuroida,
aloinkin purkamaan joulua pois.
Perinteitä noudattamatta kuljetin koristelaatikoita HETI niiden oikeaan säilytyspaikkaan,
enkä jättänyt juhannussiivouksen ohjelmanumeroksi.
Piparimökkikin meni ihan pipariksi,
eilen.
Parempi paremmissa suissa kuin pölyisenä pöydällä.
Vielä on jouluverhoja,
jouluisia kahvimukeja.
Suklaapukki on vainaa, mutta tasapainoksi konvehteja -50%
Niin ja se kuusi.
Kuusi jonka vuoksi imuriin tartuin.
Ropiseehan se.
On niin lumoava kynttiläloistossaan, hopeanauhassaan ja punaisissa palloissaan.
Vielä muutama päivä ja sitten rairuohot itämään.
Eilen apulainen tarkasti lankakorien syömää,
taas.
Tänään toinen apulainen tyhjensi sukkapuikot pöydälle ja kävi ne lävitse puikkomittarilla,
kolmepuolikkaat voittivat.
Tänään valmistuivat.
Ihmiselle, josta pitäisi pitää parempaa huolta.
Enemmän liikettä, vähemmän ruokakomeron narinaa.
Useammin peilille juttelua, hiusten kampausta,
ehkä yöunta.
Tykkään,
sukista.
Puikot: 3½
Silmukoita: alussa 20s/puikko, loppusuoralla 14s/puikko
Lanka: Regia 4-fach haltbar, desing line Jazz Color
(75% villa, 25% polyamidi)
Austermann Step -varvasosuudella
(AloeVera & Jojoba Öljy)
Kulutus: 102g
Langat toi tontut, jäljet johtavat tänne .
