alati kudottua

...tai neulottua. Ihan sen  mukaan mitä termillä ymmärtää,

minä olen aina kutonut puikoilla. Ja työ on nimeltään kutimet.

Alueellisia, murrejuttuja, olen ymmärtänyt.

Ja pikkuisen olen virkannutkin.

Ylittänyt itseni ja saanut isännän tyynyn näyttämään idoliltaan,

ainakin kun kauempaa katselee.
teetee Pallas.

Perheemme motoristille valmistui toukokuussa kauluri.

Taitaisi olla sesonkituote tälläkin hetkellä josko sateelta (tai pyörän ongelmilta) pääsisi ajelulle.
Schachenmayr Merino Extrafine 120.

Toukokuussa valmistuivat pienemmälle poikaselle läppäsormikkaat.

Lanka olikin ihan juhlavuoden oloista vaikkei sitä vyötteessä mainostettu.

Regia.

 

Esikoisen kummisedälle ajosukat.
Pitkällä varrella ideana etteivät ajobuutsit hankaa.
Jalat pysyvät lämpiminä eivätkä hikoa. Tai jos sukat hikistyvät,

kuivuvat ja tuulettuvat.
Regia.

 

Anopille kesäisempää, lyhytvartista sukkaa.
Oli edelliset kuluttanut puhki tai jotain sellaista.
Step.

 

Muutama vuosi sitten aloitettua? Kokeilua domino-tekniikalla.
Siitä tulikin jämälankakassi.

Vielä en tiedä kenen.

 

Junasukkia jämälangoista (en nyt muista olenko tämän jo julkaissut)
Näiden innoituksena silkka tekemisen riemu ja langanloppujen tuhoaminen.

Ovathan ne söpöjä,

astetta villimmille vauvoille.

Katia merino baby.

 

Läppäsormikkaat keskimmäisille tytöille,

omat kumpaisellekin, tietenkin.

Kreetan tuliaislanka.

 

Kaverin työkaverille.

Kämmekkäät.

Samaa Merino extrafinee kuin kaulurikin.

 

Neule itselle.

Se on vain kasvanut juhannussateissa, minä en.

Käy nyt teltasta tai perhemakuupussista.

Katia Alpakkacotton sekä Katia Sena. 

 

Kaverin siskolle.
Astetta kinkkisempi tilaustyö.

Selvisin.

Vai tunnistaako?

Novita Nalle.

 

Serkkupojan esikoistytölle.
Lastemme tuoreimmalle pikkuserkulle.

Hän on ihana.

Katia Merino Baby. 

 

Tätin pikkutermiitille.

Neljä ja puol vee.

Step.

 

Keskimmäiselle tyttärelle juhannussukat.

Uusi lankatuttavuus.

Grûndl HotSocks Palma

 

Kuopuksen opelle kevätlahja.

Saa esikoisensa.

Katia Merino Baby.

valon kaipuu

Se ihana syksyinen aurinko

-missä oot?

Puhuivat radiossa, nyt on pahin aika masentua valon puuttuessa.

Kyllä se hidastaa.

Tai jotain nopeuttaakin,

jääkaapilla ravaamistani.

Onneksi on kynttilät.

On lupa kääriytyä, piiloutua, tunnelmoida.

 

Meillä marraskuu toi matot lattioihin.

Kolme kuukautta siihen meni.

Elokuussa saimme kaikki matot pestyä.

Hidastavana tekijänä oli likaiset lattiat,

nyt ne on pesty.

 

Mun iskä sai nämä sukat.

Jos toinen vaikka isänpäiväksi

ja toinen synttäriksi -se on tänään.

LANKA: austermann Step (75%villa-25%nylon)
PUIKOT: 3mm

KOKO: silmukoita 18s/puikko
varsi 50krs
kantapään jälkeen 70krs ja kavennus
siitä tuli koko 42/43

Kämmekkäät

LANKA: teetee Pallas (80%villa-20%polyamidi)

OHJE: silmukoita 14s/puikko
pelkkää pötköö sopivasti ja peukkukiila

aurinko ja ruohoa

 Minä valitsin langat,

ajattelin raitoja pienimmälle.

Hän järjesteli kerät tuolille,

hyväksyi värit ja aloitti kertomuksensa.

"Tästä keltaiseta tulee aurinko,

vihreästä ruoho.

Näitä muita värejä tulee keskelle."

Pyysin mallikuvaa, jotta kaiken muistaisin.

Sieni, kukka, pensas.

Ihminen.

Pilviä ja aurinko, niin ja ruohoa.

Ainiin, tällä ihmisellä on hattu päässä.

Tässä valtavan inspiroiva projekti,

paljon hienompi kuin pelkät raidat.

 

Kämmekkäät kevätkeleihin.

Lahjaksi ajateltu.

Trikookuteinen isoäidinneliö.

Matto.

Vähän vielä käppyräisen näköinen kuvassa,

eiköhän lattiassa oikene.

 

voimahetki

Iltapäivähetki kotipihalla.

Sateisen aamun jälkeen valo ja lämpö.

Neljä tahtoi tivoliin,

yksi tahtoi leipoa.

Osaa yllättää.

Kaurakeksejä.

Pihalla söimme jättimäisen omenan puoliksi,

maukkain ikinä.

Pelasimme sulkapalloa ja huidoimme pieniä mustia itikoita.

Valo innoitti kameran hakuun.

Vihreä oli niin vihreää,

keltainen keltaista ja punainen punaista.

Minun itsekkäät kämmekkäät ovat lilat.

elvytetty parveke

Syyskuisia shortsipäiviä.

Parvekkeen porttikiellon kumoaminen on aiheuttanut vilkasta liikkennettä korkeuksissa.

Jännittävät lisäneliöt ovat olleet ahkerassa käytössä.

***

Ekaluokkalainen piti luentoa puiden lehdistä.

Kertoi mistä johtuu värin muuttuminen ja lehtien putoaminen.

Ihana oppimisen into.

***

Jämälangat vähenevät,

ne pienet pallukat jotka otin esille kämmekkäitä ajatellen.

Ohut lanka ja kolmosen kantikkaat puikot,

mun juttu.

 ***

Tänään leikkasin aitaa.

Uhosin etten leikkaa ja mitenkä kävikään.

Puolivälissä mennään.

Seka-aitaa, jossa muutama orapihlaja vielä kiusana.

Jalkapohjaa jomottelee,

piikki meni kengästä läpi. 

Sopii tunneilmastoon.

kitukasvuiset

Tämä on taas päivitys mitä ei kannattaisi tehdä.

Jos vaikka omaksi muistiavuksi.

Ehkä muistatte viimekesäiset tomaatintaimet.

Ne jotka kasvoivat vartta ja lehtiä,

ei muuta.

Nyt olen kunnostautunut paprikaviljelmän kanssa.

Siirsin ne verannalle tänään.

Kauniita viherkasveja,

eikö.

En mä mitään satoa ajatellutkaan.

Eihän meillä kukaan muu tykkää edes paprikoista kuin minä.

Ehkä muistan nämä viljelyasiat paremmin kun kirjaan ne ylös.

Kun taas kuoputan maata harhaisena.

*** 

Tänään sain seuraavat kämmekkäät valmiiksi.

Aamulla kutoessani tuli mieleen outo visio;

voisin itsellenikin kutoa.

Nämä nyt isommalle poikaselle.

Seuraavat varmaan esikoiselle ja jos sitten olisi minun vuoroni.

***

Meidän kellari tai noin puolet siitä.

Aamu alkaa betonilla. 

Uuden lattian myötä saamme toivottavasti talon neliöt vähän isommin hyödynnettyä.

Lattian jälkeen vuorossa on takka.

sisätiloissa

Kakkosluokkalaisen kämmekkäät.

Olivat tänään koekäytössä.

Aamulla tosin asteita oli 10,

toisin kuin eilinen 3.

Minä olin tänään liikaa sisällä.

Olen huomennakin ja ylihuomenna.

Sitten pitäisi olla kellarin lattiavalun valmiina

ja minä pääsen takaisin kotoilemaan.

Ja ulkoilemaan keskelllä päivää.

 

tulkoon viluisat aamut

Piti käydä lähempää tarkastamassa,

näinkö harhoja.

Punertava vaahtera.

Tuo rakas vaahteramme jota rajanaapuri vihaa.

Heittelee neniä väärälle puolelle aitaa

ja koittaa lisääntyä. 

Vaahtera siis.

Kaikki ihanat lehdet jotka vielä maahan pudottuaan tuottavat paljon iloa.

Lapsille ja minulle,

lapsenmieliselle.

Painajainen aidan toisella puolella. 

Lähellä vaahteraa paistattelin tänäänkin auringossa.

Tankkausta.

Kudoin kerholaiselle kämmekkäät.

Jämälanka-nyssäkät katoavat tai ainakin pienentyvät.

Seuraavat kämmekkäät on kohta valmiit.

Välivaihe ennen sormikkaita ja lapasia.

kudinhunningolta

Olen kutonut. 

(en osaa sanoa neulonut)

Ehkä vähän vähemmän.

Nyt ajattelin päivittää niin pitkälle kuin muistan.

Viimeksi taisin jäädä tiskikukkiin.

Tiskikukkia olen kesäaikana kutonut lisää,

ensimmäistkään ei ole jäänyt omaan käyttöön.

Seuraava varmaan.

Isi sai kevään korvalla villasukat.

7-veljestä.

 

 Trikookuteesta olen virkannut koreja ja yhden pienen maton.

Entinen eskaripoika sai keväthanskat.

Piti ahkerasti kädessään pyöräillessä.

 

Tytöille kudoin kevätjuhlaan liivit.

OHJE: kauneimmat käsityöt (kevät -13, lehden nro unholassa)

LANKA: katia; degrade "sun" / katia; degrade

( 100% puuvilla)

PUIKOT: 3½mm

Tämä oranssisävyinen 12-vuotiaalle.

Pinkkiä 8-vuotiaalle.

Minä sain neuletopin.

OHJE: novita kesä 2013

LANKA: sandnes garn; mandarin medi ( 100% puuvilla)

PUIKOT: 3½ mm

 

 Topista tuli sellainen "ihan kiva"

Kuvassa jo kerran pestynä.

Kesäisin käy sellainen kummallinen ilmiö;

paidan leveys venyy ja pituus vähenee.

Kun näin ohjeen kyseisestä neuleesta,

ihastuin.

Aloin sitä kutomaan ja sitten vasta havahduin;

tarvitsen palmikkopuikon.

Puikko löytyy mutta homma sellaista nypertämistä mitä koitan vältellä.

Selvisin ja voin toistekin nypertää.

Ne  ennakkoluulot.

Entinen eskaripoika,

tuleva ekaluokkalainen sai juhannussukat.

Tässä jo raporttitilaa saaneet sukat valmiina.

Monoihin, luistimiin.

Sukkiin saatu kadotettua kolme erilaista lankajämäkerää.

 Liivi.

Odottelee vielä nappeja ja kummitytön tapaamista.

OHJE: moda 3/2011 (tytön raitaslipoveri ohje nro40)

LANKA: katia; bombay (100% puuvilla)

Varmaan jotain unohtui.

Nyt itsellä parempi mieli kun arkistoa siivottu.

Luulen jotta tänään valmistuu itsekäs kesäneule.

Pojan huppari odottelee huppua ja kasaan kokoamista.

Arkussa on langat itsekkääseen neuleeseen ja kirpalla kassa-virkkuu.

Kyllä tämä tästä taas vauhtiin lähtee.

Esikoinen innostui kutomaan lapasensa loppuun (ensimmäiset sellaiset)

Nyt on se ihka ensimmäinen sukka valmistumassa.

Äidin ylpeyttä.

Ainiin.

Lankani muuttivat.

Sisustamisen vaikeutta kun ei raaski luopua

a) lipastosta

b) arkusta

Siispä mahdutimme molemmat makuuhuoneeseemme.

ps.lipaston päällinen ei ole vielä loppuun saakka mietitty

Ne lasten askartelut.

Ei raaski hävittää mutta se säilyttämisen vaikeus.