se keskimmäinen

Meidän keskimmäinen lapsemme on tänään kolmetoistavuotias.

En tiedä miltä tuntuu olla se keskimmäinen.

Omistaa sisaruksista kaikki nimitykset.

Isosiskon, isoveljen.

Pikkuveljen ja pikkusiskon.

Pitää puolia.

Tehdä kompromisseja.

Nähdä isompien kasvun, kipuilut ja vastuun & vapauden lisääntymisen.

Päästä pieneksi takaisin nuorempien tukena.

Olla esimerkkinä, auttajana.

Idolina.

Olla ihan oma itsensä, etsiä oma paikkansa.

Ilman kyynärpäitä saada huomiota.

Itse tiedän ettei ole vaikeaa rakastaa ihan jokaista.

Vaikeaa on välillä varmistua siitä että tunne on saavuttanut kohteen.

Halit ja huomiot, kuuntelevat korvat ovat jakautuneet tasaisesti.

 

neulomus

Kudon.

Kokoajan kudon.

Juuri nyt sesongin huipennus.

Ajatus siitä että vielä ehtisi tehdä sitä, tätä ja tota. 

Tein vauvahaalarin.

Kudoin siksak-myssyn.

Junasukat ja pienet lapasen näköiset.

LANKA: teeteeHelmi

ja Lang Jawoll

PUIKOT: 2,5mm

MALLI haalariin: Kvalavåg

Lahja on saavuttanut käyttäjän.

Tässä kuvat.

 Salaiset tonttupuuhani jatkukoon.

elämää kesäloman jälkeen

Sen kesäloman jälkeen alkoi arki.

Rutiinit ja jonkinmoinen kiire.

Blogihiljaisuus palasi.

En ole "ehtinyt" kirjoittaa.

Ei ole viitsinyt tai huvittanut. Ei riviäkään tänne tahi muuallekaan.

Kuviakin on onnettoman vähän kamerassa,

kännykässä enemmän.

Jos nyt jotain sentään elosta elokuussa

ja vaikka huomenna syyskuusta.

 

 Elokuun alussa hoidin metsäikävääni yksinäisellä mökkiyöllä.

Sitten alkoikin koulut.

Kakkosluokkalainen.

Vitosluokkalainen.

Kutosluokkalainen.

Kasiluokkalainen.

Lukiolainen.

Parin viikon kouluahkeroinnin jälkeen pääsimme pienelle lomalle.

Viikonloppu Kustavissa.

Vanhempani, sisarukseni perheineen.

Juhlittiin kuvassa onkivaa mammaa.

Venetsialaiset tahi muinaistulet osuivat samaan viikonloppuun,

vähän niissäkin tunnelmissa fiilisteltiin.

Taputeltiin kesää pakettiin.

viisitoista

Esikoisemme.

Viisitoista vuotta sitten olimme tuoreita vanhempia.

Kuvat vahvistavat muistikuvat,

olimme pöllähtäneitä rakkaudesta.

Tänään katras on suurempi,

esikoisen asema on ja pysyy.

Se ensimmäinen harjoituskappale,

suunnan näyttäjä.

Se ensimmäinen joka sai ymmärtämään,

mitenkä suurta rakkaus on lasta kohtaan.

Ne siivet ja juuret.

Ne koitamme muistaa ohjenuorana,

tänäkin suurena syntymäpäivänä.

Onnea oma rakas nuoremme.

köntätyt synttärit

Tänään vietimme köntättyjä synttäreitä.

Se on sellainen kahvitushetki tärkeiden ihmisten kanssa.

Juhlistamme perheemme synttäriruuhkan ihmisiä,

yhdellä kertaa.

Kukan sain minä,

ruuhkan toiseksi viimeisin.

Muut sankarit 9v, 11v ja tuleva 15v.

***

Tuntuu jotta toistan itseäni näissä postauksissa.

Ehkä pakostikin blogin näillä ikävuosilla.
Olisko merkki lopun alusta vaiko alun lopusta?

Tätä en ainakaan ole vielä kertonut.

Osallistuin viikko sitten ensimmäisen kerran työväenopiston kurssille,

 tässä kaupungissa.
Ehdin haudutella osallistumista reilun kuusitoista vuotta.

Huikeaa.

Kurssi oli tiivis neljän tunnin paketti,

kirjoittamisesta.

Tykkäsin,

tietenkin!

pinkkiä

Serkkuni perheen tuorein tulokas sai eilen nimen.

Kastelahjaksi kudoin myssyn ja junasukat.

LANKA: teetee Helmi (100% merinovilla)

PUIKOT:3mm

sukissa silmukoita 8s/puikko

Päivän juhlakohde nukkui koko juhlan ajan.

Sattui sopivasti kastemekon nauhan kanssa lankasävyni.

 

Meidän perheen heppahöperö vanhentui eilen.

Hän on nyt neiti 11v.

Mamman kädenjälkeä näissä asusteissa.

Pipo löytyi joulupaketista,

upea pusero nyt synttärilahjaksi.

 

kuusi

Meidän pieni.

Iso.

Tänään kuusivuotias.

Suurta iloa ja riemua.

Uteliaisuutta.

Touhukkuutta. Pohdintaa.

Rakkautta. Kiitollisuutta.
Äidillä ripaus haikeutta.

 

valon kaipuu

Se ihana syksyinen aurinko

-missä oot?

Puhuivat radiossa, nyt on pahin aika masentua valon puuttuessa.

Kyllä se hidastaa.

Tai jotain nopeuttaakin,

jääkaapilla ravaamistani.

Onneksi on kynttilät.

On lupa kääriytyä, piiloutua, tunnelmoida.

 

Meillä marraskuu toi matot lattioihin.

Kolme kuukautta siihen meni.

Elokuussa saimme kaikki matot pestyä.

Hidastavana tekijänä oli likaiset lattiat,

nyt ne on pesty.

 

Mun iskä sai nämä sukat.

Jos toinen vaikka isänpäiväksi

ja toinen synttäriksi -se on tänään.

LANKA: austermann Step (75%villa-25%nylon)
PUIKOT: 3mm

KOKO: silmukoita 18s/puikko
varsi 50krs
kantapään jälkeen 70krs ja kavennus
siitä tuli koko 42/43

Kämmekkäät

LANKA: teetee Pallas (80%villa-20%polyamidi)

OHJE: silmukoita 14s/puikko
pelkkää pötköö sopivasti ja peukkukiila

rippilapsi

Eilen juhlimme kummipoikaa,

rippilasta.

Samassa kirkossa, ihan kuin eilen vasta, hän vauvana sylissäni kasteessa.

Viisitoista vuotta.

Eilen taisi sataa,

sisällä paistoi.

Hymy, ilo ja lämminhenkisyys.  

Tunnelma oli rippilapsen kaltainen.

 

teini

Onnea Rakas esikoisemme.

Hän on tänään 14v

Tunnollinen, ahkera.

Reipas ja iloinen.

Ujo kuten äitinsä.

Valmistaa perheemme parhaat herkut,

lukee paksuimmat kirjat.

Innostuu.

Olet tärkeä.

sydänliekki

 Kymppityttö puhalsi kynttilänliekin sydämeksi.

Sellainen hän on.

Ympärillä paljon ystäviä, paljon puuhaa.

Sisällä runsaasti reippautta ja rakkautta.

Mietti nukkumaan mennessään,

raaskiiko mennä.

Sitten on synttäripäivä taas ohitse.

Jatkamme juhlimista lämpimästi lämpimässä.

Rakas tyttäremme.

niitä pehmeitä paketteja

Teema-mukien jouluasut kuopuksen kummeille.

 

Kummipojalle,

tulevalla mopopojalle.

Kummitytölle 13v

Kummitytölle 6v

Tädin miehelle,

pienemmän poikasen kummisedälle.

Pörrölapaset naapuruston pikkutontuille 1½v ja 3v

 Esikoiselle lapaset joulunpyhien inspiraatiosta.

 Kalenterisukat.

Saivat itkemään ja nauramaan.

Tiedätte varmaan sadun, ei siitä tullutkaan takkia...siitä tuleekin housut...ei tullutkaan housuja...

Näistä tulikin putkisukat,

yöaikaan käytettävät.

Omaan jalkaan.

Osa pehmeiksi paketeiksi käärityistä on livahtanut julkisuuteen jo etukäteen.

Jos kaiken haluamansa tahtoisi saada valmiiksi,

tänään olisi hyvä päivä aloittaa valmistelut.

Sitä seuraavaa joulua ajatellen.

TÄNÄÄN TÄRKEIN

Tässä meidän synttäripoikamme elokuussa -14

Onnea Rakas.

marraskuun tyttö

 

Kuopuksemme on tänään viisivuotias.

Hän on paljon pienempi kuin esikoisemme oli viiden vanhana,

enkä puhu nyt senteistä. 

Kuopus on tunnetusti vähän se vauva,

täysi-ikäisenäkin.

Niin olen kuullut.

Meidän viisivuotias on päättäväinen.

Hän on iloinen ja touhukas.

Maailman menoa pohditaan,

joskus pikkuvanhaillaan.

Hänellä on viikossa kerhopäivät,

tanssipäivä,

mummopäivät,

kotipäivät.

Niin ja karkkipäivä.

Viihtyy kerhossa, tykkää tanssia.

Kun on kotipäivä,

kysyy "onko pakko vaatettaa?"

Nautiskelija.

Meidän Rakas.

niin marraskuu

Tänään juhlimme Isiä ja Pappaa.

Vaarin haudalle veimme kynttilän.

Päivä on ollut yltäkylläinen ja iloinen.

Maisemaltaan sumuinen.

Sumussakin on jotain kaunista,

salaperäistä ja vahvaa.

sankari

 

Hän on tänään yksitoista vee.

Juuri syntyi, meidän esikoispoika.

Hänellä on suuri sydän, paljon ajatuksia, pilke silmäkulmassa.

Tänään palloili kauden ensimmäisessä jalkapallopelissään.

Häviö oli tullut, mutta meininki mukavaa -kertoi.

Onnittelut Rakas.

esikoisen päivä

Kolmetoista vuotta sitten vietin ensimmäistä iltaani äitinä.

Muistan leijailleeni.

Jotain niin täydellistä tuhisi viekossani.

Olen joskus neidille todennutkin,

sinun syytäsi jotta meiltä on niin monta ;-)

Ihana esikoinen,

joka luonnollisesti kasvanut huolehtimaan. 

Suurella sydämellä.

 

 Meidän Rakas.

taiteilijatar

Meidän tokaluokkalainen on tänään 9-vuotias.

Hänellä on kaikki sisarukset; 

isot- ja pienet, molempia lajikkeita.

Puolia on pidettävä.

Hänen rakkain harrastuksensa on piirtäminen,

askarteleminen. Hänen pyötänsä on sen näköinen.

Taiteilija.

Taiteilija ehtii myös partioon ja hevosia tapaamaan.

Rakas.

Kerholainen sai unisukat.

Jämälangoista tietenkin.

Ajattelin jotta uudet sukat auttaisivat, tepsuttaa aina aamuisin kylmillä lattioilla paljasjaloin.

Jämälangasta kun kyse,

keskenhän se loppui.

Varpaisiin tuli siis yllätys,

toisesta jämälangasta.

Kyllä näillä satusukilla näkee taatusti värikkäitä unia.