rusinoita ja popcorneja

Paljon parempi päivä kohta pulkassa -verraten eiliseen.

Ehkä vaikutusta on sillä jotta torstaina viikonloppu jo paljon lähempänä kuin keskiviikkona,
eikö?

Ipanoiden oli tarkoitus lähteä alkuillasta pihalle.
Viritettiin kunkin taskulamppu valmiiksi.
Pihavaatteet lattialle ja vielä viimeinen kurkistus ovesta;
eihän siellä sada...

Juu ja satoi.

Suunnitelmaan muutos.
Askartelupöydän tyhjennys, pöydän ylitse peittoja.
Wau mitenkä hienot seinät saatiin majaan. Kasa tyynyjä, ne taskulamput
ja tietenkin evästä; rusinoita ja popcorneja.

Iltapalan aikakin läheni.
Keksivät jotta lähtevät keittiöön valmistamaan, jotain herkullista.
Mikäpä siinä :-)
Terävämpää veitseä kävivät kyselemässä, huih..

Salaatti komeili pöydässä,
pöytä kauniiksi katettuna.

Ylpeänä äiti pienistä kokeistaan,
erityisesti pääkokista joka organisoi koko jutun.

Elämäni parasta omena-porkkanakuutiosalattia...

möksötystä

Ei aina niin siirappista.

Päivä huipentui iltalenkkiin.
Sen tarkoitus oli rauhoittaa ärsyyntynyt äiti ja riehuva jälkikasvu.

Alkumatka meni mykkäkoulussa.
Äiti siis mökötti eikä jaksanut vastailla jokaiseen koirankakka-kommenttiin.
Tahtoi lykätä rattaita pimeässä illassa ja nuuskia raikasta ilmaa.

Mykkäkoululle kävi niinkuin tapana on, nauratti.

Risteyksessä mietittiin lähdetäänkö oikealle, vasemmalle vaiko jatketaan eteenpäin.
Oikea sai kannatusta, mutta varuiksi valittiin suora, lyhin reitti.

Ei ollut etana matkassa mukana,
alkoi sataa ja kaatamalla.
Oikeasti taisi olla kohta jo antiikkirattaidemme ensimmäinen kylpy, sadesuojakaan ei ollut mukana.

Vesi oli kylmää ja se kasteli totaalisesti, vei mennessään ne muutamat naurun tyrskähdykset.
Ketutti ja voisi sanoa jotta rumaakin sanaa pyöri mielessä.
Kipiti kipiti kotiin.

Uitetut koirat kellariin,
lämpimään kylpyyn.
Se idylli lämpimästä kylvystä, päälle juotavasta iltakaakaosta _ei nyt ollut tämän päivän juttu.
Iltalenkki ei siis tehonnut, se tuhosi loputkin rippeet pelastaa päivä ilon puolelle.

Kaamea keskiviikko.

nro neljä

yks pipo ja kovasti pimeetä

ulkona

Mietin kovasti mitähän tästä päivästä jäi käteen julkaisukynnyksen ylittänyttä?

Se pipo, sitä päättelen tässä samalla. Virkkuukoukku lepää koneen vierellä, kohta taas pujottelen muutaman langanpätkän.

Aamulla lähdin tankkaamaan raitista ilmaa, saattelin koululaisen ihan muuten vaan.
Pääsin kotiin takaisin,
kahvi ja valmiit voileivät odottivat, kiitos!

Aamuaurinko lähti kahville hänkin, hirmuinen pilvi jyräs kovan ropinan kera. "onneksi ehdin kotiin ennen, en siis kastunut"

Rauhaisaa aamun jatkoa.
Sitä perinteistä; tiskit-pyykit...

Alkuillasta oli hulinahetki.
Kylään, juhlimaan, harrastamaan...kotiin hengähtämään... harrastamasta, kylästä ja kotiin. Juhlija sai kyydin toisaalta, kiitos!

Iltapalaksi karjalanpiirakoita, suoraan kaupan hyllyltä, rumasta muovikääreestä.
Murusina peijakkaat.
Vali-vali,
toivottavasti parantavat piirakanleipojat otettaan ;-)

Nyt kun puoliyö jo lähestyy.
Päivä oli mukava.
Ei karannut mopo käsistä, pysyi hommat hanskassa.

Iltatoimet ja pitkästä aikaa elvytyksessä oleva iltasadun luku.
Hyvä mieli itselle ja eteenkin kirjoista lumoutuneille kullannupuille,
enpä saappaitani vaihtaisi tänäänkään!

pipo päivässä pitää...

mielen virkeänä
ja
hartiat jumissa....

ny se sininen loppu

t

poropeukalot

syksyn kauneutta

Syksy on ollut ihana.
Ne marmatukset harmaudesta ja pimeydestä...
Oikeasti on ollut paljon aurinkoisia kuulaita päiviä.

Nenää kipristelee, ilma on raikas.
Luonto jo talvea kovasti odottelee, tarjoilee väriloistoaan.

Omppusato jo korjattu parempiin suihin, talvinen versio vielä jaksaa kantaa hedelmää.

Maata vähän käännelty, lehtiä haravoitu.

Tahtoisi tallentaa tämän hetken; värit-valot-tuoksut...

riittämättömyyttä

Kaikki on hyvin ja silti tuntuu ettei mikään.

Päivä ei riitä kaikkeen suunniteltuun,
pitäisi ja pitäisi
liekö sitten vika suunnittelijassa.

Kuvia piti ottaa, akku riittämätön kameran toimimiseen -sekin vielä.

Tilit tyhjinä, rahat ei riitä.
Sitä miettii mihinkä niiden pitäisi riittää?
Kaikkea on, mistä voisi luopua?

Aurinko ei jaksa tänään paistaa,
sataa ja on harmaata.
Sormenpäätkin vähän viluiset,
lämmittääkin pitäisi.

Pieni mies tiirailee ikkunasta ja kaipaa kavereitaan,
eiköhän ne sieltä kohta kotiin vyöry, syyslomalaiset.

Nyt puita pesään,
jään odottelemaan parempaa virtaa tähänkin päivään.

Piristy laiskamatonen

Onnittelut Pikkusisko <3

sukat pyörivät

...jo uuden omistajan jaloissa
Tai sukkien uusi omistaja pyörii sukat jalassa,
ihan kuinka vaan :-)

Tilhi

Pihaamme tänään lennähti parvi tilhiä,
ruokailemaan eilen esittelemiäni marjoja.

Yksi raukkanen makasi hengettömänä kellarin katokselle, oli lentänyt päin ikkunaa.
Ikkunassa kiinni höyhen.

"lintu näyttää ihankuin se hymyilisi"
"äiti_se näyttää ihan papukaijalta kun siinä on keltaistakin"

"ihmetteleeköhän sen äiti ja isi nyt?"
"josko joku varis lensi ja löi sitä tilheä...."

Villit visiot.

Nyt lähti eräs lintuhoitaja pihalle.
Valmistelee lintutornia mistä voi ruokkia talvellakin tiu-tau-tilhiä.

mun miekkamies

Hyppää roolihousuun tuosta vaan.

Sotilaat ryhmittyvät, taistelut alkavat.
Viikinkilaivat varusteltu_oollanninsota alkakoon.
"voittiko venäjä _oliko suomi vahvempi?"

"mitenkä linnoitukset rakennettu?"
"nämä ukot on ruotsalaisia _nämä on vahvoja jätkiä..."

Samassa sopuisassa sodassa rintarinnan turtlesit, prätkähiiret, muoviset sotaukot, playmobilit....

"äiti _TOI löi"
Äiti vastaa; pitäisikö lyödä takaisin?
EIII

Tyhmään kysymykseen mieltälämmittävä vastaus.

Nyt on iltahalit halittu, sotatanner hiljentynyt.
Batman viitta laatikossa, miekka lattialla.
Sotaisat joukot raivattu pois veskireitiltä _rauha maassa.

ruuhkaa

Kiireistä tämä lokakuun alku;
tänään 91v ja 12v
Menneenä maanantaina 32v, pyhänä 35v.
Tulevana pyhänä 1v ja maanantaina 32v.
Ja taas muutama viikko eteenpäin, jatkoa seuraa.

Onnentoivotukset kaikille sankareille kera huurteisten orapihlajamarjojen.

pyörät pyörii

Pakkasin tänään vaunut,
tupla sellaiset.

Huomenna lähtevät kohti uutta kotia_kyyditsemään uusia ipanoita.

Mahdollisimman pieni paketti ja toive jotta perille ehjänä löytäisi.

Ne on siis vaunut vaan,
mutta...
Välähdys haikeutta.

Vitkutteluneuleita

Aloitin uuden vitkutteluneuleen,
yleishyödyllisen tosin.

Eilen sain valmiiksi kaksi vitkutteluneuletta.
Se virallinen projekti hautoo ja hautoo.
Tänään eteni resoriosuus ja sitten taas painui kutimet kassiin.

Hihat_sellaiset istutettavat.
Niistä tulee kuitenkin makkarankuoren kapeet, niistä tulee kainaloista kiristävät.
Kuitenkin.

Olisi pitänyt pitää oma-pää ja tehdä nuo muutkin kappaleet ilman "istutusaukkoja" vaikka ohje toisin kertoo.

Kyllä se tästä,
huomenna tai joku toinen päivä kuitenkin.