tuleeko joskus valmista?

Heti alkuun kiitos,

teille puumerkkejä jättäneille.

Yllätyin.

Tänään iski uskonpuute, taas.

Ehkä joku muukin tunnistaa harhaisen ajatuksen;
sitten kun on tämä ja tuo työ tehty, sitten on valmista.

Urakat joita itselleen rakentaa.

Ne saattavat olla terveitä tavoitteita

tai sitten vain silkkaa kiusantekoa,

ihan itselle.

On hassua tavoitella tyhjiä pyykkikoreja,

hymyillä onnellisesti kun kuukauden odottanut silitysvuori on selätetty.

(niin tapahtui tunti sitten silitettävien osalta)

Itseasiassa silitettävistä voisi jatkaa enemmänkin.

En siis treffaillut silitysrautaa vuosikausiin,

ainoastaan hamahelmien kera.

Sitten muistin mitenkä ihanilta tuntuvat sileät liinavaatteet ja yhdistin tavoitteeseen oman ajan sekä cd-levyjen inventoinnin.

Nyt siis silitän.

Ja pesen pyykkiä vapaapäivisin.

 Imuroin.

Täytän ja tyhjennän tiskikonetta.

Tykkään puuhastella, sellaista se pääosin on.

Ja tavoittelen samalla siisteyttä, joka saa oloni levolliseksi.

Tänään asetin työpäivääni muutaman tavoitteen.

Ensimmäinen hoitui ripeästi,

lopputulos miellytti.

Sitten päätin hoitaa kaikki kassalle kertyneet laatikot tyhjiksi

eli lajitella ja hinnoitella X-määrän tuotteita.

Homma eteni.

Epätoivo tuli kylään kutsumatta siinä vaiheessa kun laatikot lisääntyivät.

Tuli olo ettei millään enää jaksa sitä viimeistä lihalaatikkoa.

Mitäs siitä sitten?

Tyhjennän sen torstaina josko joku toinen sitä ei huomenna ahkeroi.

Taaskaan ei tullut valmista.

 

pienet jutut

Vieläkö kirjoitan, kysyttiin.

No jaa -aina välillä. 

Miksi en kirjoittaisi voisin itseltäni kysyä.

Pienet jutut ovat tämän päivän sana.

Paljon kaunista luontoa, ystäviä, iloa, naurua, kohtaamisia, herkkuaamiaisia.

Tänään pörähti kevätkärpänen ompeluinspiraation muodossa.

Piti ommella pari pikkuverhoa jouluisten tilalle oviin,

tulikin ommeltua neljät verhot.

Nämä makuuhuoneen kevätverhot se suurin yllättäjä.

 Kaikki materiaalit ovat kierrätysjuttuja,

kirpalle ajautuneita -kangaskorissani marinoituneita.

Tuli olo jotta taas sai uutta vaikka mitään ei pysty hankkimaan.

arki ja villatakki

Tänään alkoi arki.

Ensimmäinen koululainen meni kahdeksan nolla viisi,

seuraavat kolme yhdeksän kaksikymmentä

ja yksi onnekas sai nukkua, sillä koulu alkoi vasta kymmeneltä.

Me lähdimme työmaalle kolmikkoa kyyditen.

Meillä oli edessä viimeviikkoisen ale-myynnin purkaminen.

Purimme myös joulun pois.

Ahkeroimme uusia tuotteita esille huomista ajatellen.

Mukavampi aloittaa uusi kirppaviikko kun on vähän valmisteltu.

Työpäivä siitä tuli.

Kotona armotonta lämmittämistä.

Viikon ruokaostokset jääkaappiin lähikaupasta.

Ilta seitsemän jälkeen istahdin kutomaan

on yhtäkuin rentoutumaan, nollautumaan päivän hulinoista.

Villatakki valmistui.

Virallinen valvoja seisoi vieressä tarkkailemassa loppusilmukoiden valmistumista.

Yhdessä valittiin napit.

Nyt nukkuu parvisängyssään.

Villatakki ripustettu henkariin sängyn viereen.

"voin katsella sitä yöllä"

 Rakas kuopuksemme.