Kolilta alamäkeen.
Valamon luostari oli liikaa esikoiselle,
me muut kiertelimme ihmettelemässä ihan omaa maailmaansa.
Evästaukoa vietimme Koloveden kansallispuistossa; Kirkkorannassa.
Ukkonen jyristeli jossakin lähistöllä,
kumisteli melkoisesti kalliomaisemissa.
Yöpaikaksi valikoitui Enonkoski.
Sieltä löytyi meidän ideologiaan sopiva paikka,
puskaparkki.
Paikka jossa maisemat kohdillaan, lupa yöpyä.
Ilman kuluja, omavaraisesti.
Aamulla suunnaksi Savonlinna.
Kiertelimme Olavinlinnassa.
Linnasta olisi saanut paremmin irti osallistumalla opastettuun kierrokseen,
emme osallistuneet.
Meillä rajoitteena parkkipaikka,
jossa mittariaika juoksi kilpaa kanssamme.
Tämäkin retkipäivä soljui eteenpäin omalla painollaan.
Puumalassa ruokailimme hienommin,
ihan ravintolan antimia.
Yöksi ajelimme Puumalasta Anttolan suuntaan.
Pistohiekka.
Siellä edesmennyt camping-alue jaksoi ihmetyttää.
Meitä leiriytyjiä paikalla useampia.
Maisemat kauniit, miljöö siisti.
Huoltorakennus merkkinä menneistä ajoista,
tyhjänä ja lukittuna.
Uimista, kävelyä.
Iltapuuhia.
Ajatuksissa ripaus haikeutta,
seuraavana päivänä suuntanamme oli koti.
