lankakorista työstettyä

Neuletakki kuopukselle.

Lankoina teetee Alpakka sekä kirjoneuleessa lisänä teetee Helmi.

Ohje: kotiliesi Käsityö 7/2015, ohjenro:42, koko 6v
Puikot: pyöröt & sukkapuikot 3,5mm

Napit puisia maalattuja, matkatuliaisia Fuerteventurasta kohta parin vuoden takaa.

Neuletta oli ilo tehdä.

Valmiinakin miellyttää sekä tekijän että tilaajan silmää. 

loppusilaus

Pitää palata kotiin,

jotta voi taas lähteä.

Näillä aatoksilla lohdutimme itseämme kolmisen viikkoa sitten.

**

Ajankulu on hassua.

Matkastamme on valtavasti aikaa,

siltä tuntuu.

Kolme viikkoa.

Sen jälkeen on kotoiltu, mökkeilty, juhlittu.

Puoliso vanhentunut.

On eletty arkea ja harrastettu.

Haaveiltu.

Chanià

 

 

15v juhlamatka

Saimme tässä jonkunen vuosi sitten idean.

Otamme kaksinkeskiselle reissulle mukaan perheemme 15v täyttävän.

Tämä olisi jatkumoa 10v matkalle,

mikä toteutettu pitkänä viikonloppuna vanhempien kanssa kolmisin.

Syksy on ollut ajankohtamme.

Aloitimme kaksinkeskiset etelänmatkamme viisi vuotta sitten.

Silloin elämässä oli liikaa myrskyjä.

Päätimme edetä kohti poutapäiviä,

ihan jokaisesta päivästä nauttien,

unelmia toteuttaen.

Ei jäisi mitään hampaankoloon.

Nyt tuli toteuttamisvuosi eteen.

Vietimme viikon Kreetalla,

Plataniaksen kylässä.

Samoissa maisemissa kuin kolmesti aiemmin.

Esikoisemmekin on kohteessa vieraillut kerran,

häämatkallamme yksitoista vuotta sitten.

Hänen muistikuvansa matkasta pääosin valokuviin perustuvia.

Lomapäivämme etenivät tutulla kaavalla.

Hidasta heräämistä,

aamiaistarvikkeet lähikaupasta.

Lukemista, kutomista.

Aurinkorasvaa, hellevaatetta,

reput selkään ja seikkailemaan.

Kävelyä paljasjaloin pitkin rantaviivaa.

Uimista, herkuttelua rantakahviloissa.

Shoppailua pääkadun turistimyymälöissä.

Sunnuntaiksi vuokrasimme auton.

Elafonisin kahluusaari pääkohteena.

Matkalla kiersimme Paleohoran kylässä,

mikä siirtyi heti listalle; kohteisiin joihinka tutustuttava tarkemmin.

En nyt kerro enempää.

Totean vain ettei kannata seurata ihan kaikkia kylttejä joissa lukee Elafonisi.

Voi joutua vuorenrinnettä kiertävälle kärrypolulle,

joka kartassa näytti vaellusreitin merkiltä.
Iloisesti käyrällä kävelykepillään tervehti iäkäs setä kyltin kohdalla,

vai olisiko sittenkin ollut ele:

älkäää hullut ajako eteenpäin.

Ajoimme kuitenkin.

Ympäri ei päässyt kääntymään.

Ja perille pääsimme.

ihan tavallista

Tämä blogi on seurannut minua jo kahdeksan vuotta.

Pelottavaa?

Vai olenkohan minä seurannut sitä.

Ajankulun tajuaminen on helpointa vähentää lasten ikävuosista kahdeksan,

omaan ikääni vertaaminen on jo liian hankalaa.

Kahdeksan vuotta sitten meillä oli monta pientä.

Olin kotiäiti.

Puolisoni kävi palkkatöissä, vaihtoi pikkuhiljaa alaa.

Tykkäsin tehdä käsitöitä,

silloinkin.

Metsäilyt, vaunuilut, matkailu kiehtoi.

Leivoin yhtä harvoin kuin nykyäänkin.

Sisustelin kuten tänäpäivänäkin,

ihan mitenkä sattuu ja trendejä seuraamatta.

Päiväni olivat täyteläisiä,

kotiäitiys oli minun juttuni.

***

Tänään voin katsoa taaksepäin,
valintani eivät kaduta.

Toiset etenevät uralla uurastaen.
Joillekin on helppoa yhdistää siihen perhekin.
Osaavat ja pystyvät pitämään narunippuja käsissä.

Minä etenen vähän hitaasti,
kaikessa.

Tänään olen virastoista katsottuna näkymätön.
En ole enää työtön,
en oikeastaan työelämässäkään.
Olen kotiäiti, joka poistuu kotoa vartin yli kahdeksan ja palaa vartin yli viisi.
 Tänään oli vapaapäivä.

Tänään kävin lääkärissä parin lapsen kanssa.
Siivosin kuopuksen apuna tämän huoneen.
Pyöritin pyykkikonetta tauotta,
imuroin alakerran, tuuletin matot.
Laitoin ruokaa.
Inventoin lääkelaukkua, nuolin kirjekuoria
-kiitoskortit.
Keräsin pihamaalla mätiä omppuja
ja hyviäkin.

Nyt kirjoitan, syön salakarkkia, juon teetä.
Surffailen ja kohta kudon.  

Ikioma jännittävä elämäni.

syyssatoa

Tähän aikaan vuodesta sopinee jo miettiä satoa.

En piilottanut perunoita,

unohdin kitkeä rikkaruohot.

Kesäkurpitsat kukkivat komeasti,

JOKU söi kukan jälkeisen kehitysasteen.

Kylvin porkkanoita, salaattia, tilliä ja herneitä.

Ihan vähän mutta kuitenkin.

Eivät kasvaneet. No ehkä porkkanat sopivia nukkekodin asukkaille.

Mansikoita popsittiin,

vadelmia tuli paljon.

Puna-ja mustaherkut olivat kookkaita.

Söin pari paprikaa,

itse kasvattamaa. Samoin tomaattia.

Sitten taimet kirjaimellisesti nuupahtivat,

auringon puutteesta luulisin.

Nyt on omena- ja päärynäaika.

Yksi vanhoista omenapuistamme on tosi kiltti.

Runsassatoinen ja maukas. 

Päärynäpuusta löytyy isompia hedelmiä kuin koskaan aiemmin.

Ei siis ihan huono satokausi.

Mitään kunniaa en itselleni kyllä voi ottaa.

 Parempi pitää omat sormet mullasta vapaina.

lähilääke

Arjen ja kiireen katkaisua,

koko perheen voimin.

Pikalääke siihen löytyy niin läheltä.

Jokaiselle löytyi mieluisin puuha,

minulle sellainen oli metsään pakeneminen.

Sain seurakseni teinipojan.

Kullanarvoisia keskustelutuokioita.