La Gomera

 

Lähdimme pienelle pakomatkalle,

puolison kanssa kaksin.

Opastettu päiväretki La Gomeran saarelle.

Kiehtova pikkusaari, jota matkamme alkupäivinä ei Teneriffalta näkynyt laisinkaan. Opas kertoi hiekkapilven peittäneen näkyväisyyden.

Voisi käyttää kliseetä,

rakkautta ensi silmäyksellä.

Pientä, kaunista, rauhallista.

Jonkun mielestä "ei mitään" -meidän mielestämme juuri se juttu.

Saarelle on matkattava meriteitse. Matka kestää n.50min.

Laiva toi mieleen saaristolautat joilla olemme Ahvenanmaalle matkannet,

kaikki isommassa mittakaavassa tosin. 

Pieniä putiikkeja, rantaa, kahviloita.

Maisemateitä, runsaasti vaellusreittejä.

Erittäin vehreää ja vihreää korkealla vuoristossa.

Sellaista alkukantaisuuden tuntua minkä on taannut suorien reittilentojen puuttuminen.
Pitää nähdä vaivaa jotta saarelle pääsee,

kiireiset ja hektisyydestä elävät älköön vaivautuko

-voisi todeta.

suolaista vettä

Toistan itseäni,

mutta kun se meri.

Se on aina yhtä kiehtova.

Kylmänä tai vähän lämpimämpänä.

Aaltojen lempeä liplatus,

tyrskyjen armoton tuiverrus.

Äänet, tuoksut.

Rakastan ja pelkään merta.

tammikuinen kotimme

Tammikuu vetelee viimeisiään.

Kadotimme kuukaudesta kaksi viikkoa Espanjassa,

Teneriffalla, Los Gigantesissa.

Meidän perhe, mummo, mamma ja siskoni poikanen.

Samasta kaupungista alkoi nämä Anopit mukaan -matkat,

  neljätoista vuotta sitten.

Silloin meillä oli parivuotias esikoinen,

odotin toista lastamme. Tuolloin mukana oli myös teini-ikäinen pikkuveljeni.

Nyt olemme olleet kotona kuusi päivää,

joista viisi päivää joku perheenjäsenistä kipeänä.

Se klassinen mahatauti, onneksi ymmärsi rientää riemuksemme vasta kotona.

Voi olla että toimme sen paluulennolla mukanamme.

Itse sairastin ensimmäisenä,

heräsin yöllä kuumeisena ihmettelemään kuka on siirtänyt parvekkeen oven paikkaa tai kääntänyt sänkyä.

En ollutkaan enää lomalla,

olinkin ihan jo kotona.

Palaamme lomamuistoihin vielä monta kertaa.

Jos nyt perinteen vuoksi tännekin kuvia ja kuulumisia asettelisin.

Se lomakoti.

Valitsimme netistä samalla perusteella kuin aiemminkin,

edullinen.

Hotellihuoneen ensikohtaaminen oli pettymys.

Kuluneisuudesta oli varoitettu lomaoppaassa, silti se yllätti.

Hotellissa on parhaillaan remontit meneillään. 

Ensimmäisenä hotelliyönä havahduin.

Ikkunastamme näkymät paitsi merelle, myös tähtitaivaalle.

Taivas täynnä kirkkaita tähtiä, kuu valaisemassa.

Hymyilytti.

En  minä ollut tullut katselemaan kuluneita nurkkia,

olin tullut katselemaan maisemia, hankkimaan elämyksiä, nauttimaan.

Näkemään ja kokemaan. 

Lomakoti alkoi tutumaan paremmalta unien jälkeen,

sängyssäkin oli hyvä nukkua.

Kävimme kuitenkin oppaan juttusilla ja hän välitti terveisemme hotellin henkilökunnalle. Seuraavat kaksi päivää suorittivat pieniä ehostustöitä niin meidän kuin seurueemme toisessa huoneessa.

Saimme uuden vesihanan, naapurit uuden vuodesohvan.

Uskomatonta reagointia, siitä tuli hyvä lomamieli.

Ne maisemat lomakodista katsottuna.