torstaina, toukokuuta 07, 2009

voimaleivät


Kuva herkkuleivistä sai unisen kömpimään sängystä,
ihana valo pilkisti verhon raosta.

Leivistä haaveillen, auringosta ihastuen
kipittelin samantien käynnistämään arkisen rumban, pyykkikoneen.
Tänäänhän se vuori katoaa,
jos vaan jaksaa paistaa.

Lapset ruokittu, leivät jo valmiina pöydän kulmalla.
Eih, en mä voi syödä tässä hajussa.
Vielä piti odottaa, ne arkiset jutut ekaksi ja vasta sitten.

Nyt on yksi jäljellä,
taivaallista.
Mitenkä ihanaa onkin joskus hemmotella itseä.

Eiköhän tällä hyvänolontunteella jaksa muutaman tunnin ahkeroida.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti