mittari kertoo niin. Minä en ulos tarkene lähteä,
luulisin niin.
Tänään olen lämmittänyt kotoo,
pukenut vauvan retroon.
Ihanat puna-valkoraita-frotee-potkarit.
Kakskytsenttiä kärsin.
Nyt kuuntelen levyä,
levyä jota en muistanut omistavani.
Jos en omistakaan,
tulkoot omistaja hakemaan :-D
Joululevy.
Assistentti ruokailee,
ruuan lähde huokailee.
Vai pitäisikö ajatella,
wau.
Ostin farkut.
Samalla rahalla sain enemmän kangasta kuin moni muu.
Kaupan suurimmat housut,
kaiketi.
Minulla.
Ja ilman vyötä.
Toivon siis vähemmän,
vähemmän kangasta vaatteisiini.
Aikamoinen toive,
mutta ainahan toiveita pitää olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti