mennyttä aikaa

Hämyinen kammari.

Ompelukone ikkunan edessä, ikkunalaudalla pelargoniat.

Itseoppinut perheenäiti ompelee.

Paikkailee lastensa vaatteita, miettii jo tulevia kevätjuhlia.

Tyytyväisenä uusista hankinnoistaan.

Näillä langoilla ja neuloilla ei ompeluhommat keskeydy ihan pian.

Illuusio.

Tapaaminen hyötyjäteasemalla.

"saanko ottaa tuon?"

"ota vaan, se on äitini peruja"

Nyt päivitin saamani tuliaisen,

pöytänä jo palvellut, laatikon vasta avasin.

Aarteita.