Tänään vein työt ulos.
Kuusi tuolia nurmikolla rivissä,
katse kohti aurinkoa.
Minä kudoin.
Kieputin kuteita keriksi.
Kasa trikookudetta voi olla suuri solmu.
Luulee olevansa ovela ja saakin aikaan suurempaa sykkyrää.
Tänään en kikkaillut,
en kertaakaan nostanut vyyhtiä tuolin nojalta.
Seurasin kiltisti perässä.
Minun kude-kaalini.
Niin ne muut tuolit.
Pienin valmisti jätskejä hiekkalaatikon antimista,
isoin teki läksyjään.
Keskimmäinen tyttö veisteli isoveljensä kera.
Pikkuveli evästi ja nautiskeli.
Kertoi tapaavansa puistossa kerhokaverinsa,
jokupäivä.
Hyvä maanantai,
kotona ja kirpputorilla.
Kuullostaa ihanalta päivältä. Tuo trikookude on kyllä vihonviimeistä selvittävää ;) Ja pikkuveljen suunnitelmat kuullostivat mukavilta!
VastaaPoistaKuulostaakin kivalta. Muistan, että lapsena pidin aina äidin vyyhtejä käsissä, kun hän keri. Siitä on jo niin paljon aikaa.
VastaaPoistaIhania käsityö koreja! Oma neulominen on ollut muutaman päivän tauolla mutta nuo kuvat houkuttaa taas tarttumaan kutimiin! :)
VastaaPoistaminäkin pidän pyykin ripustamisesta kuivumaan, silloin kun saa pyykit ulos narulle. Tämän viikon alussa pyykkäsinkin kovasti. nyt taas vesisadetta joten taukoa tuosta ilosta ;D
teillä on ollut ihana vappu!! <3