sunnuntaina, syyskuuta 02, 2012

palkittua palloilua

Sen lisäksi jotta olen saanut sukkakutimet käyntiin,
ollaan palloiltu.
Koululaispoikanen palloili kaksi päivää putkeen.
Hänen ensimmäinen oikea turnauksensa.

Eilen jäin kauppavahdiksi mutta tänään pääsin kentänlaidalle itsekin.
Paremman päivän valitsin.
Tänään paistoi aurinko,
eilen satoi. 

Palloilija vietti yönsä mummolassa sisariensa kanssa.
Me ladattiin kaksinkeskistä laatuaikaa.
Namit ja pirtelöt,
leffailta; Veturimiehen heiluttaa vuodelta 1992.
Ihanku olisi ollut pidemmälläkin lomalla.

Takaisin kentänlaidalle.
Oli ilo katsoa palloilijaporukkaa mikä on yhdessä kasvanut.
Senttejä ja taitoja.

Muistan ne ensimmäiset treenikerrat reilun kolmevuoden takaa.
Poikanen otti vauhtia potkua varten ja sitten ei jalka osunutkaan palloon.
Hahmottamistaidoille tehnyt tosi hyvää tämä urheilumuoto.

Tänään yllätyin ja ylpistyin.
Näppärä, pelinlukutaitoinen.
Reilu ja reipas.
Yritteliäs.

Hän ei luovuttanut vaikka verkot paukkuivat.
Sitkeästi puolusti päätä pidempien edessä.
Vipelsi tilanteesta toiseen.

Poikasemme on selvästi löytänyt pelipaikkansa,
puolustajana.
Joukkuepelissä jokaista tarvitaan.

Oma Rakas Tsempparimme.

 
 
 

2 kommenttia:

  1. Puolustajana se poikasen enokin aikoinaan pelaili ..hieno harrastus ..Tsemppiä Lassille !!!

    VastaaPoista
  2. Kiva, sielläkin pallolua. Meilläkin! Blogissani kuva samanlaisesta pokaalista :)) Esikoinen sai sen lauantaina turnauksessa. :)
    ihanaa kun saitten kaksin viettää aikaa.

    VastaaPoista