Tuleva poikien huone.
Sieltä siirtyi nyt yksi neito oviaukon toiselle puolelle,
isosisko muutti jo muutama vuosi sitten.
Aikanaan huone maalattiin ajatuksella;
se on kirjaimellisesti lapsellinen.
Siellä on tyttömäisyyttä ja poikamaisuutta.
Valkoista neutralisoimassa.
Katto saa olla ennallaan.
Lattia on maalattu puulattia,
sille ei tehdä mitään.
Kun talon ostimme oli viistopuoli kylmävinttiä ja komeroa.
PorinMatin tilalla oli jykevä puuhella.
Yläkerrassa on aikanaan ollut isäntäväellä vuokralaisia.
Viimekesänä pihassamme pyörähti rouva,
joka kertoi yläkerrassamme asuneensa lapsena.
Tapaaminen jonka arvokkuuden tajusi vasta kun hän jatkoi matkaansa.
Olisi ollut niin kiva kuunnella lisää.
Hänen pikkuveljensä on syntynyt tässä huoneessa.
Nyt huonetta alkavat isännöidä meidän poikaset.
Suurin päänvaiva heillä ettei olisi liikaa lilaa enää näkyvissä.
Päädyttiin suurimman yhtenäisen seinän maalaamiseen,
harmaansininen.
Muualla tehdään muutosta sabluunan kera tai vapaalla kädellä,
äiti jo vähän aloitti.
Valtavan vaikeaa valokuvaaminen tässä hämäryydessä.
Vaikeaa oli hahmottaa maalin oikeaa sävyä seinässä.
Se näytti liian vaalealta,
kuivuttuaan ja paremmassa valossa sinisyys löytyi kuitenkin.
Ovilistoista tulee mustat.
Sitten se onkin siinä.
Sisustamista, turhien tavaroiden karsimista.
Toimivuutta ja erityisesti sitä viihtyvyyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti