Se on tätä nyt.
Ja kuvat ovat ihan tuoreita vaikka ehkä jokavuotisen kaltaisia.
Nyt on lasten kasvimaat valmiina.
Eilen saatiin multacocktailit laareihin ja sitten kävikin kova kuhina kun aloitimme istutuspuuhat.
Satoa odotellessa.
Vaikka täytyy sanoa jotta se riemu minkä projekti on tähän menessä jo tuonut, tuntuu sadolta äidin sydämessä.
Kesän tulon tietää siitäkin jotta minulla on iltaisin pakottava tarve hipsiä parvekkeelle.
Lintuperspektiiviistä on mukava katsella
ja suunnitella.
Nyt on kukkamaa lähes kokonaan käyty lävitse.
Eihän sinne oikein mitään jäänytkään kun rikkaruohot koitti kitkeä pois.
Onneksi on kukkien siemeniä sekä naapurintäti,
jonka puutarhassa ylimäääräisiä kukkamättäitä.
Ruohoa emme ole vielä ajaneet,
haaveena saada leikattavat alueet entistä pienemmiksi.
Lisäksi pihamme näyttää siltä kuin meillä asuisi lapsia.
Kyhäelmiä siellä ja täällä.
Tällä kertaa hiekkalaatikon ympärillä.
Pääarkkitehtina toiminut Elli ekaluokkalainen.
Yksi eilisen päivän projekteista sijaitsee pihan nurkalla johonka parvekeperspektiivistä ei näkymää.
Puusavotta.
Se on pääosin pappan ja minun työmaata.
On yksi lempipuuhistani pilkkoa pölkkyjä halkaisukoneella,
pinota puita lämmityskautta odottamaan.
Lapsetkin vierailevat mielellään työmaalla auttamassa.
ps.nyt tämä blogimaailma oli päättänyt alkaa toimimaan taas.
Reilun kuukauden oli mahdotonta lisätä valokuvia mozillan kautta.
Mystisiä ongelmia joihinka en googlenkaan kautta löytänyt vastausta.
Kauniin kesäistä teillä siellä! Kukkapenkki näyttää lupaavalta ja kesäkeittiö kodikkaalta. Meillä täällä kukkii narsissit ja helmililjat, ei todellakaan omenat. Kauppareissuilla tuntuu kuin etelässä kävisi, siellä lämpimässä :)
VastaaPoistaIhanaa kun lapsilla oma kasvimaa. Varmasti riittää iloa ja intoa. Ja mikä riemu sitten varmasti kun alkaa tuottaa satoa <3
VastaaPoista