tiistaina, heinäkuuta 23, 2013

kudinhunningolta

Olen kutonut. 
(en osaa sanoa neulonut)
Ehkä vähän vähemmän.
Nyt ajattelin päivittää niin pitkälle kuin muistan.
Viimeksi taisin jäädä tiskikukkiin.

Tiskikukkia olen kesäaikana kutonut lisää,
ensimmäistkään ei ole jäänyt omaan käyttöön.
Seuraava varmaan.

Isi sai kevään korvalla villasukat.
7-veljestä.

 
 Trikookuteesta olen virkannut koreja ja yhden pienen maton.


Entinen eskaripoika sai keväthanskat.
Piti ahkerasti kädessään pyöräillessä.

 

Tytöille kudoin kevätjuhlaan liivit.
OHJE: kauneimmat käsityöt (kevät -13, lehden nro unholassa)
LANKA: katia; degrade "sun" / katia; degrade
( 100% puuvilla)
PUIKOT: 3½mm



Tämä oranssisävyinen 12-vuotiaalle.


Pinkkiä 8-vuotiaalle.

Minä sain neuletopin.
OHJE: novita kesä 2013
LANKA: sandnes garn; mandarin medi ( 100% puuvilla)
PUIKOT: 3½ mm


 
 Topista tuli sellainen "ihan kiva"
Kuvassa jo kerran pestynä.
Kesäisin käy sellainen kummallinen ilmiö;
paidan leveys venyy ja pituus vähenee.

Kun näin ohjeen kyseisestä neuleesta,
ihastuin.
Aloin sitä kutomaan ja sitten vasta havahduin;
tarvitsen palmikkopuikon.
Puikko löytyy mutta homma sellaista nypertämistä mitä koitan vältellä.

Selvisin ja voin toistekin nypertää.
Ne  ennakkoluulot.


Entinen eskaripoika,
tuleva ekaluokkalainen sai juhannussukat.
Tässä jo raporttitilaa saaneet sukat valmiina.
Monoihin, luistimiin.
Sukkiin saatu kadotettua kolme erilaista lankajämäkerää.


 Liivi.
Odottelee vielä nappeja ja kummitytön tapaamista.
OHJE: moda 3/2011 (tytön raitaslipoveri ohje nro40)
LANKA: katia; bombay (100% puuvilla)

Varmaan jotain unohtui.
Nyt itsellä parempi mieli kun arkistoa siivottu.

Luulen jotta tänään valmistuu itsekäs kesäneule.
Pojan huppari odottelee huppua ja kasaan kokoamista.
Arkussa on langat itsekkääseen neuleeseen ja kirpalla kassa-virkkuu.
Kyllä tämä tästä taas vauhtiin lähtee.

Esikoinen innostui kutomaan lapasensa loppuun (ensimmäiset sellaiset)
Nyt on se ihka ensimmäinen sukka valmistumassa.
Äidin ylpeyttä.

Ainiin.
Lankani muuttivat.
Sisustamisen vaikeutta kun ei raaski luopua
a) lipastosta
b) arkusta
Siispä mahdutimme molemmat makuuhuoneeseemme.



ps.lipaston päällinen ei ole vielä loppuun saakka mietitty
Ne lasten askartelut.
Ei raaski hävittää mutta se säilyttämisen vaikeus.
 

2 kommenttia:

  1. Mahtava tuo toppisi! Ja ihania mööpeleitä, eihän moisista aarteista voi kuvitellakaan luopuvansa...

    VastaaPoista
  2. eihän noista raski luopua ja tuo keinuki,että on ihana <3 meijän keinuilla tahtoo olla surkea loppu,tuassiisa hajos kässiin :(

    VastaaPoista