puuhia ja havaintoja

Kohtasimme monta mukavaa kissaa.

 

 Kiersimme markkinoilla ja saimme kierrätysideoita.

Söimme ruhtinaallisesti.

Ja hukkasimme reissun aikana kaksi lippalakkia.

Toinen unohtui ravintolaan,

toisen vei taivaantuuli rannalla.

 

Matkan aikana valmistui 3 ½ villasukat.

Se yksi puolikas on vieläkin kutomatta.

 

Hotellihuoneessa oli kylpyamme.

Se ihan mahdottoman eksoottista meille kylpyammeettomille.

Kylpijöitä riittiä joka päivälle,

jonoksi asti.

Ja runsaalla vaahdolla tietenkin.

 

Kaksi sankaria kävi pomppimassa.

Ja voltittelemassa.

Ei sopisi minun vatsalleni, eikä päälleni.

 

Aluksi oli havainto hämäryydestä.

Joku pieni vipelsi pensaaseen.

Pelkäsivät rottaa. 

Parin päivän päästä minäkin näin vipeltäjän.

 

Vanhenin ja viisastuin taas vuoden matkan aikana.

Nautin aamiaiseksi herkkuja ja lasin kulpivaa.

 

Lapset nimesivät hotellialueen kissat,

tämä on mustikka.

Vei kyllä äidinkin sydämen.

Kissoilla oli oma kissabaari, johonka sopi niitä käydä ruokkimassa. 

Vähän eksoottisempaa elämystä tarjosivat maaoravat.

Kesyinä vipelsivät pitkin kivikkoisia rinteitä.

 

Aukealla paikalla, jonkinmoiselta maakaatopaikalta näyttävällä alueella tönötti koppi.

Keskimmäinen tyttö uteliaana heti katsomaan.

Hei, täältä kuuluu jotain linnun ääntä.

Kopissa majaili kukko ja pari kanaa, muniakin oli heinäkasan päällä.

Ei välttämättä ihan eu-standardien mukainen kanala.

Uudet letit,

uudet villasukat.

Ja tekokynnet.