retkeltä retkiä

En tiedä tarvitseeko sitä muuta?

Pysähtymistä, hiljaisuuden kuuntelua, yhdessäoloa.

Tuntee olevansa keskellä.

Keskellä ei mitään 

ja samaanaikaan keskellä jotain suurempaa.

Kun metsäydymme,

menee aina tovi jotta jokainen löytää paikkansa.

Sitten havahtuu hetkeen,

jokainen puuhaa jotain -se oma paikka on löytynyt.

Kuuluu vasaran pauketta,

valmistuu veneitä.

Hellehatun alta pilkottaa lukutoukka,

ahminut lomansa aikana kymmeniä kirjoja.

Tästä tuli sudenkorento,

esittelee seuraava.

Hiekkalinnoja, puroja, soutelua.

Uimapulahduksia, mopoajelua.

No välillä pitää järjestää retkeltä retki.

Huolehtia jätskitasapainosta ja sen sellaista.

Tällä kertaa kuusi kiipesi näkötorniin,

minä kuvasin.

Kaikki seitsemän nauttivat mamma-pappalan matkaparkissa majoituksesta

ja illan perinteisistä lettukesteistä.

Eilinen retki suuntautui Porvooseen.

Visio oli selkeä; suklaata ja lankaa.

Vähän muutakin tarttui mukaan ihanista pikkupuodeista.

Paluumatkalla suuntasimme ostoskeskuksen rauhalliseen iltaan.

Pilkahdus arjesta,

koulureppuja ja vaatteita.

Tänään keräsimme viikonmittaisen leirimme kasaan.

Iltapäivällä palasimme kotiin.