Kello soi aamulla aikaisin.
Hiivin kahvinkeittimen luokse ja kampaan naamani.
Pakkaan epämääräiset eväät ja lähden.
Pieni kävely tekee terää,
kotominä muuntuu.
Työ imaisee mukaansa.
Se on sellaista mistä tykkään,
lapset lumoavat.
Ja haastavat.
Elän mukana muiden arjissa,
samaistun ja tunnen hetkittäistä koti-ikävää.
Kadotan todellisuuden ja olen vähällä luvata kuuta taivaalta.
Työpäivä päättyy.
Se kilometri kotiin ja taika raukeaa.
Minun tähteni odottavat.
Valitsen tähdet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti