Syyskuu alkaa olla purkissa tämän vuoden osalta.
Aamu oli hyinen
ja ilta tuli aikaisemmin kuin viikko sitten.
Minulta on kyselty;
mahtaako Hermanni taas tulla tänä vuonna?
Eihän tuo pikkutonttunen voi olla tulematta.
Kuvassa poseeraa Kreetan lämmössä,
vuosi sitten.
Meillä on joulusta alettu jo puhumaan.
En minä mutta lapset,
tietenkin.
Mieltäni lämmittää kovasti kun pohdinnat ovat olleet;
mitähän minä antaisin joululahjaksi?
Eikä vain mystisiä listauksia omista toiveista.
Isoin kaksikko on aloittanut valmistelut.
Kutoen ja nikkaroiden.
Ollaan juteltu jotta itsetehdyt lahjat ovat erityisen arvokkaita.
Ja kukkarokin kiittää.
Nyt olisi oikeasti sopiva aika aloittaa tonttuprojektit,
kiirus niitten kanssa aina vaan tulee.
Oho! Minä en ole vielä yhtään ehtinyt ajatella joulua. Mutta olen kyllä aina kaikissa joulujutuissa viime tipassa. Jotenkin en osaa, kun puissakin on vielä enimmäkseen vihreät lehdet.
VastaaPoistajoulu tulee taas hiljaa hiipien :D
VastaaPoistaVoin lohduttaa sinua Kirjailijatar; en minäkään vielä tonttumyssy päässä kulje mutta lapset pitävät huolen ettei ohitse ehdi livahtamaan huomaamatta ;-)
VastaaPoista