käsistä karannut

Ensiksi viettää viikonpäivät metsässä

ja sitten katoaa kellariin.

Metsässä ei näkynyt hirvikärpäsiä,

kotona odotti ompelukärpänen.

Kankaat olen syönyt kuormasta.

Surutta paloittelin ja siitä se lähti.

Eihän sitä missään ole määrätty

vai onko,

jotta verhot eivät saisi olla huonosti laskeutuvaa.

Pellavaa?

Makuuhuoneen sävy siis muuttui.

Mattovirkkuu viritetty.

Keittiössä väliaikaisolotila jatkuu.

Näillä mennään ja ehkä jouluksi punastutaan verhojen osalta.  

 

Kun kerran "ompelimon" lämmitti,

samalla puhdilla tuli pilkottua jämätrikoita.

Pipoa pukkaa.

Mukavinta ompelukärpäsen puremassa,

se on tarttuvaa lajia.

Isot tytöt viihtyivät seuranani omien ompelustensa parissa.

 

Jos karkasi pipot käsistä,

samoin käynyt kirjojen kanssa.

Metsässä ahmin pari hömppä-pokkaria;

Kinsella; varsinainen talousihme

ja Jewell; hyvät bileet.

Toinen pokkari parani loppua kohden ja toinen puolestaan latistui.

Tasapaino siis säilyi.

Eilen lähdin palauttamaan esikoisen eräpäiväkirjaa kirjastoon.

Piti pikkuisen vaan kurkistaa hyllyihin.

Nyt on luvun alla monessa yhteydessä suositeltu Vala.

Italiassa otan siis unta vastaan.

 

Tässä hymynsä jakamassa esikoisen virkkuutyö.

Se kun ikää on kohta kolmetoista,

voi uskoa ettei aina hymyilytä.

Tätä virkatessa oli rauha maassa,

ovat he suloisia,

molemmat.

 

Polvisukkani valmistuivat viime viikolla.

LANKA: Schoppel Wolle; crazy zauberball (75%villa-25%nylon)

100g kerästä jäi jäljelle yhden junasukan verran

PUIKOT: 3mm

OHJE: silmukoita 14s/puikko

ps. eilen satoi ensilumi