muuttumatonko

Uusi vuosi edessä.

(Toinen päivä jo menossa ja vieläkin tunnen vetoa makeisiin enkä ole edes  tehnyt karkkilakkoa saatikka harkinnut. 

En ole vaihtanut vaakaan patteria enkä katsonut peiliin päivänvalossa) 

 Tyhjä paperi jota alkaa täyttämään kirkkain värein ja positiivisella mielellä.

(Miksi suustani sinkoili tänäänkin sammakoita, kiteytin yhteenkin lauseeseen monta piikkiä, tärkeälle ihmiselle.
Miksi sanoin ettei asialla ole kiire, katsotaan tässä vaikka kuukauden päästä. Niin sanoin vuosi sittenkin -asialla alkaisi siis oikeasti olemaan kiire)

Uudet tuulet.

(Äääh, näinkin on ihan hyvä. Jos pitäisi vielä katsoa...Jatkaa tämäkin vuosi puoliliekillä tai sellaiselta se toisinaan tuntuu. Puoliliekki on ihan omassa päässäni, sen kaiken energian edessä. Jo koulussa minulle sanottiin; viittaa äläkä panttaa tietoasi -sellaiselta olo tuntuu, toisinaan.)

Loputtomat seikkailut.

(Kaikki on mahdollista tai ainakin melkein. Usein puuttuu valuuttaa, välillä on vähän huono sää. Toisinaan on hankala ajaa isolla autolla. Pelottaa. Se suurin seikkailu olisi luonnonarmoille heittäytyminen, yksin. Silloin kuulisi ja näkisi eniten, luulisin. Taas epäröin.)

Rakkaus.

Toivon ettei se katoaisi tänäkään vuonna. Toivon että se olisi vahva ja väkevä.

Toisi turvaa, lohtua, iloa. Olisi luottamuksen arvoinen.

Osaan jo sanoa Rakkaani. Voisin opetella kertomaan enemmän tänä vuonna.