paluu pohjoiseen

Tuntuu jotta jäi päiväkirjaan osa kirjaamatta.

Se oloilu jälkeen vaelluksen sekä kotimatka.

Asia korjattava.

Majoituimme Muonionjoen varrella.

Aamuisin näkymät suoraan naapurimaahamme.

Eräänä aamuna bongasin Smirren joen toisella puolen.

Hetken kesti ennenkuin muistivat kenestä kyse kun havainnostani kerroin.

Kun näin lähellä rajaa oltiin,

pitihän se iltakävely tehdä sillan toiselle puolelle.

 

Vaellusreitin varrelta bongasimme useita norsuja,

ei yhtään poroja.

Porot olivatkin tien varsilla tällä kertaa.

 

Kotimatkalla kiersimme Ranuan eläinpuiston.

Siellä riitti katseltavaa useammaksi tunniksi.

Seurueen pikkuneiti tosin höpisi jotta ei tahdo nähdä enää yhtään typerää lintua,

tahtoi nähdä muita eläimiä.

Näkyihän niitä sitten.

 

Paluumatkan päivä oli pitkä.

Laskevaa aurinkoa koitin kuvata ikkunan lävitse.

Meillä oli tarkoitus pysähtyä jonnekin P-paikalle yöpymään kuten menomatkallakin.

Sen sopivan löytyminen vie joskus aikaa.

Löytyi tälläkin kertaa ja yllätti kauneudellaan kun aamu valkeni.