katsaus leirimiljööseen

Leiri pystyyn.

Onneksi alueella on tilaa,

melkoisen plantaasin veimme.

 

Teltan hankimme viime kesänä,

siinä nukkumatilaa kahdeksalle.

Toisen nukkumatilan jakaa neljä lasta

ja aikuisten makuuhuoneeseen pääsee pienin.

Parasta teltassa on oleskelutila,

johonka saa mahtumaan vaikkapa ruokailupöydät tuoleineen kehnommalla säällä.

Retkeilyvarusteita kartutimme tänäkesänä makuualustoilla.

Muutama päivä armotonta surffailua edullisimpien itsetäyttyvien makuualustojen etsimiseksi.

Melkein kotinurkalta löytyi.

Maksoivat himpun alle 20€/kpl,

patjat saapi käärittyä pieniksi pötkylöiksi ja paksuutta niillä on noin 3cm.

 

Astioita meillä oli mukana tasan yhdet kullekin.

Toimii.

Jokaisen ruokailun jälkeen kipitti tiskitoimikunta töihinsä.

Tätä voisi miettiä kotiinkin.

Miksi niitä astioita pitää olla niin julmetusti?

Ruuan valmistamiseen käytimme trangiaa ja pientä kaasukeitintä.

Voisihan sitä keittokatokseenkin mennä, 

tässä pienessä askartelussa vaan enemmän sitä retkimeinikiä.

 Se Sitikka oli nyt tukikohtamme.

Pysyi tiukasti parkissa teltan vieressä, koko viikon.

Toimi varastona, pukukoppina, lukusalina, pelisalina, pyyhkeiden kuivatuspaikkana.

Isi vuorasi lähtiessä lattiatkin näyttävästi matoilla,

minäkin vihdoin huomasin pihallamme seisovan rouskun monikäyttöisyyden.

 Tässä siis katsaus leiriimme.

Ja tietenkin se ensimmäinen kysymys perille päästyä;

koska mennään uimaan?