Kun koululaisilla alkoi kesäloma,
suunnistimme mökille metsään.
Oli siis luonnollista lopetella lomaa samassa osoitteessa.
Aina jotain uutta,
nyt kalastusta.
Ollaanhan me muutaman kerran ongittu,
mutta nyt kannoimme mökkilammesta jollan järven puolelle.
Hyvin pikkupurkkiin mahtuu soutaja ja kaksi kyytiläistä.
Minulla on monta mukavaa muistoa onkireissuilta.
Olin siis vähintään yhtä innoissaan kun lasten silmät loistivat.
Jännittävää odotusta,
sitten nykii ja jeee...kala tarttui kiinni.
Parina päivänä kävimme kalassa,
välillä isi soutajana, välillä minä.
Lapset onkivat ja saalista saatiin;
särkiä ja ahvenia.
Siellä se viikko kului.
Ilmassa oli ripaus syksyn tuntua
ja siihen kuuluvaa haikeutta.
Tässä stailaamaton kesäolkkarimme.
Antaa kivasti lisäneliöitä.
ihania kuvia <3
VastaaPoistaSe on jännä se haikeus, joka liittyy loppukesään. Ihanista asioista luopuminen...onneksi teillä on ollut kivat onkipäivät.
VastaaPoistaKiitos Suvi.
VastaaPoistaHaikeus on vaan osa tätä loppukesää, ei sille mitään voi :-)