neljä päivää

 

 

 

Aatonaattona saapui paketti.

Sukulaistädiltä Saksasta.

Hän on taitava.

Paketti on joka joulu ajantasalla,

vaikka emme tapaakaan.

Tuntuu hyvältä jotta hän haluaa muistaa,

osoittaa jotta ajattelee meitä.

Ehkä se kynnys tavata kasvotusten on kasvanut liian korkeaksi?

Aiomme selvittää asian.

Aatonaattona saapui joulukuusi.

Kuusi on tuuhea kuin mikä,

mummolan pihamaalta,

joen penkalta pelastettu.

Aattona saimme talvi-idyllin.

Lunta ja pakkasta,

niin ihanaa.

Olimme lumiukkoja kun kävimme haudoille viemässä kynttilöitä.

Aatto alkoi joulupuurolla,

jatkui jouluisella aamusaunalla.

Kävelylenkin jälkeen joulupöydän antimien kattaminen.

Ja tulihan ne lahjatkin.

Tontut jättivät kellariin,

pukki laittoi tekstiviestiä jotta oli juuttunut Petterin kanssa hankeen.

Sen verran salainen Joulupukki on,

viestinsä ja puhelinnumeronsa katosivat puhelimesta illan aikana.

Joulupäivä oli pyjamapäivä.

Herkkuja, leikkimistä, tv:n katselua.

Uuden kanavatyön parissa ahertamista.

Kävivät lapset ulkonakin, kerrospukeutuen.

Äiti kutoi ja kuunteli joululauluja.

Tänään ulkoistimme perheemme.

Kävimme Tapaninpäivän ajelulla vanhempieni luona.

Nyt ilta jatkuu kotona kynttilöiden loisteessa,

pönttöuunien lämmössä.

Herkkuja unohtamatta.

Tuntuu joululta.

Huomenna teema vaihtuu,

pienempi poikanen täyttää 8v.