Tänään nousin ylös puoli kymmeneltä.
Avasin kalenteriluukut. Minua on onnistanut, kalentereita kaksin kappalein.
Toisen ostin perheemme partiotytöiltä ja toisen sain yllätyslahjaksi esikoiselta.
Tästä se joulun odotus vain kiihtyy.
Nautin aamiaista vapaapäivän tahtiin.
Katselin telkkaria yhdellä silmällä. Se todella harvinaista, sillä tv:n katselu ei ole minun juttuni mihinkään aikaan vuorokaudesta.
Nyt ehkä altistun asialle enemmän kun keittiössä on telkkari.
Ja se keittiö on tällä hetkellä kellarissa, remppaevakossa.
Aamulla luin lehden ja melkein toisenkin,
join ison mukillisen teetä.
Kynttilänvalossa.
Kaksituntia kului aikaa.
Hahaa.
Melkein syyllisenä ryhdistäydyin ja lähdin lähikaupassa kipittämään.
Koululaisille kyniä, pyyhekumeja, lyijyä ja sen sellaista.
Pääsivät eilen kuittailemaan ettei välineet enää ole syksyllä ostetussa kunnossa.
Kauppareissun jälkeen istahdin hetkeksi kutomaan.
Jouluisia juttuja riittää,
keksin niitä kokoajan lisää.
Iltapäivällä lähdimme juhlimaan mummoa,
kokkasi perheellemme herkkuja synttärinsä kunniaksi.
Kiitos.
Vieläkin tuntuu että on syönyt.
Iltapuhteina skarppasimme poikien huoneet.
Isompi hoitaa homman itsenäisesti,
pienempi tarvii tsemppausta.
Nyt on imuroitu, järjestelty ja tuuletettu.
Taas kelpaa heidän pesäkoloilla luolissaan.
Näyttää ikkunoille viritetyt kynttelikötkin paljon tunnelmallisemmilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti